Global Panorama, Flickr
3. huhtikuuta 2021 neljä valaanpyyntialusta lähti Ishinomakista ja Hachinohesta Japanin itärannikolta. Kesäkuussa niihin liittyy viides alus. Nämä veneet lähtevät mukaan erittäin kiistanalaiseen käytäntöön-kaupalliseen valaanpyyntiin. Tämä käytäntö on ollut pysähdyksissä maailmanlaajuisesti vuodesta 1986, mutta Japanin erottua kansainvälisestä Valaanpyyntikomiteasta 1.heinäkuuta 2019 saarivaltio on nopeasti jatkanut jakautumista kansainvälisestä tuomiosta huolimatta. Tässä artikkelissa kysytään, miksi valaanpyynti tapahtuu vielä vuonna 2021, ja tutkitaan mahdollisia diplomaattisia ja ilmastovaikutuksia, jotka vaikuttavat käytäntöön.
lyhyt japanilaisen valaanpyynnin historia
historioitsijat esittävät, että japanilaiset ovat metsästäneet valaita vuodesta 4000 eaa. Kuitenkin vasta 1400-luvulla alettiin dokumentoida yksityiskohtaisesti valaanpyyntiä Kyushun (Lounais -) alueella Nagasakin prefektuurissa Tsushimassa Muromachi-kaudella. Suurin syy valaiden metsästykseen on ollut niiden liha, jota keisarillinen luokka ja laajempi yhteiskunta ovat pitäneet premium-ruuan lähteenä. Sitä pidettiin jopa välttämättömänä sen jälkeen, kun japanilaiset olivat kärsineet tappion toisessa maailmansodassa elintarvikepulaan liittyvien kysymysten vuoksi. Myös muita ruumiinosia on aikojen saatossa hyödynnetty, kuten valasöljyä polttoaineena ja torjunta-aineena.
Kaupallinen valaanpyynti oli Japanille taloudellisesti kannattavaa ja tuotti noin 100 miljoonan dollarin vuositulot, kunnes se kiellettiin vuonna 1986. Kielto oli vuonna 1946 säädetyn valaanpyynnin sääntelyä säätelevän kansainvälisen Valaanpyyntikomitean (IWC) säädös.
valaanpyynti ”tieteen”nimissä
vuoteen 2019 asti, jolloin Japanin kaupallinen valaanpyynti alkoi uudelleen, Japani oli metsästänyt vain Minke -, Bryde-ja Seivalaita tieteellisiin tarkoituksiin. Kansainvälisen Valaanpyyntikomitean mukaan Japani on kuitenkin vuodesta 1987 lähtien tappanut vuosittain 200-1200 tällaista valasta tämän ”tieteen” varjolla.”Tieteellisen metsästyksen syyt ovat usein utuisia ja lupien hyödyntäminen kiintiöiden valvonnan Julkisivun alla. Esimerkiksi vuosina 2020 ja 2021 on tapettu 383 Bryde–, Sei-ja Minkkivalasta, mikä on huomattavasti yli 227-kiintiörajan, jota Japanin on tarkoitus noudattaa.
lisäksi monet valaat kuolevat edelleen tarpeettomasti nykyaikaisten kalastusmenetelmien vuoksi sivusaaliina trooliverkoissa. Kun valas jäi kalaverkkoon Japanin rannikolla Taijissa tammikuussa 2021, elokuva sen hitaasta, 19 päivää kestäneestä kuolemasta kalastusverkkoon juuttuneena järkytti maailmanlaajuista yleisöä. Elokuvassa kävi selväksi, että kalastajat eivät aktiivisesti yrittäneet estää valaan kuolemaa. Videolla näytettiin, kuinka vielä vuonna 2021 valaat joutuvat ennalta arvattavien ja vältettävissä olevien sivusaaliiden uhreiksi.
japanilaisen eläinoikeusjärjestö Life Investigation Agencyn (LIA) johtajalle Ren Yabukille tapahtuma oli erityisen ahdistava. Hänen lobbauksensa kyseiseen nettibisnekseen ja monet hänen netissä julkaisemansa videot jäivät kuulematta niiltä, jotka voisivat käynnistää muutoksen. Britannian pääministeri Boris Johnson kommentoi elokuvaa: ”Aikana, jolloin näemme jo luonnon traagisen ja peruuttamattoman tuhon, kun meri täyttyy yhä enemmän muoveista ja ilmastonmuutos uhkaa kokonaisia ekosysteemejä, on tärkeämpää kuin koskaan ottaa kantaa julmaa valaanpyyntiä vastaan.”
valaiden suojelun merkitystä
tieteellistä ja kaupallista valaanpyyntiä ja valaiden sivusaaliita paheksutaan suuresti kansainvälisessä yhteisössä; sen sinnikkyys on erityisen turhauttavaa tänä yhdennentoista hetken ympäristöuudistuksen aikakautena. Metsästyskäytännöistä johtuvan eläinrääkkäyksen lisäksi monet eivät nimittäin tiedä, että taistelu valaiden itsensä suojelemiseksi on elintärkeää myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.
valaan uloste meressä on tärkeä ravinnonlähde valtamerten pieneliöille. BNP Paribas Asset Managementin virallisen blogin Investors’ Cornerin mukaan nämä kasviplanktonit sitovat noin 40 prosenttia ilmakehän hiilidioksidista. Se on peräti 1,7 biljoonaa puuta, mikä on neljä kertaa enemmän kuin Amazonin sademetsässä.
kun valaat kuolevat ja vajoavat merenpohjaan, ne pyydystävät hiilidioksidia prosessissa, jota kutsutaan siniseksi hiilensidonnaksi. Jokainen suuri valas varastoi noin 33 tonnia hiilidioksidia, mikä estää tuon määrän pääsyn ilmakehään. Näiden hiiltä sitovien ominaisuuksien ja kasviplanktonin kasvun helpottamisen vuoksi valaat ovat tärkeitä eliöitä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Voidaan jopa sanoa, että ne ovat olennainen voimavara, jonka avulla voidaan hillitä nykypäivän hälyttävän korkeita hiilidioksidipäästöjä.
Kansainväliset reaktiot uudistuneeseen valaanpyyntiin
Japanin tinkimättömästä valaanpyynnistä on tullut jakava kysymys maailmanlaajuiselle yhteisölle, ja jatkuva käytäntö on saanut osakseen maailmanlaajuista kritiikkiä. Australia on tuominnut Japanin useaan otteeseen ja lähettänyt omia aluksiaan tutkimaan Japanin toimia. He ovat jopa vieneet Japanin kansainväliseen tuomioistuimeen valaanpyynnistä. Kuten Melissa Price, Australian ympäristöministeri vuonna 2018 ilmoitti, kun Japani vetäytyi IWC: stä: ”jatkamme työtä komission kautta valaiden säästämiseksi ja vastustamme edelleen kaikkia kaupallisia ja niin sanottuja ”tieteellisiä” valaanpyyntiä.”
kansalaisjärjestö Sea Shepherd, joka partioi valtamerten vesillä tarkoituksenaan pyydystää laitonta valaanpyyntiä, on suututtanut osan japanilaisista ja tahattomasti lisännyt kotimaista tukea valaanpyynnille. Jotkut ovat pitäneet Sea Shepherdin tuomitsemista ja siihen puuttumista rasistisina tekoina ulkomaisten ekoterroristien taholta.”Monet japanilaiset vastustavat edelleen kaupallista valaanpyyntiä, mutta vaikenevat erityisesti valaanpyynnin vastaisista aloitteista.
Japanin Temple-yliopiston professori Jeff Kingston on kutsunut valaanpyyntiä ”mustaksi merkiksi” Japanin ” vihreisiin ansioihin kansainvälisesti.”Hän jatkaa selittäen, että valaanlihan nauttimisesta saatava valkuaishyöty on hyvin vähäinen ja että teollisuudesta hyötyvät muodostavat pienen osan Japanin väestöstä. Itse valaanpyyntiteollisuushan työllistää vain 300 ihmistä.
Eurooppalainen tekopyhyys
paheksuntaa sitkeästä valaanpyynnistä ei voi sälyttää pelkästään aasialaisten harteille. Monet Euroopan maat ovat tukeneet Australian tuomitsemista Japanille, mutta kääntäneet päättäväisesti katseensa valaanpyyntiin antautuviin naapurivaltioihin. Vuonna 2009 Pohjoismaat metsästivät itse asiassa enemmän valaita kuin Japani itse. Islanti, Tanskan Färsaaret ja Norja osallistuvat kaikki aktiivisesti valaanpyyntiin ja kääntävät johdonmukaisesti kansainvälisen valvonnan omiin toimiinsa osoittamalla sormella Japania, joka saa eniten diplomaattista painostusta.
valaanpyynnin kysyntä Norjassa on jopa kasvanut viime vuosina, kun Norjan hallitus on keventänyt vaatimuksia metsästykseen osallistumisesta. Vuodesta 1993, jolloin Norja hylkäsi IWC: n kaupallisen valaanpyynnin kiellon, on teurastettu yli 14 000 Minkinvalasta. Myös Islanti on käyttänyt tieteellisen valaanpyynnin porsaanreikää jatkaakseen kaupallista valaanpyyntiä 1990-luvulta lähtien.
myös Tanskan Färsaaret osallistuvat valaanpyyntiin, mutta tämä on vuosisatoja vanha käytäntö – ei kaupallinen eikä laiton. Tätä pidetään tunnustettuna kulttuurisena käytäntönä, jota Färsaarten hallitus puolustaa tiukasti. Färsaarten hallitus toteaa: ”luotsivalaiden liha ja rasva ovat jo kauan olleet ja ovat edelleen osa kansallista ruokavaliota.”He korostavat edelleen, että heidän perinteinen valaanpyyntinsä on ”sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta järkevää”, koska se hyödyntää ” parhaiten paikallisesti saatavilla olevia luonnonvaroja.”
monet kuitenkin väittävät, että tällaisten metsästysten on motiivista riippumatta loputtava valtamerten ekosysteemin suuremman hyvän vuoksi. Viime kädessä tulevina vuosina, kun uudemmat sukupolvet tuovat ilmastotietoisia kulttuuriarvoja valtavirtaan, nähdään, kannattaako valaanpyynti edelleen yhtä virulistisesti kuin vuosikymmeniä Japanissa ja” ympäristön kannalta edistyksellisissä ” Euroopan valtioissa. Jos valaanpyynti jatkuu, tulevat sukupolvet joutuvat varmasti maksamaan tämän käytännön sallimisesta.
Emily Lewis