jouluaattona 1982 syntyi jääkarhu. Hänen nimensä oli Zara. Zara syntyi eläintarhassa Saksassa. Alle 3 vuotta syntymänsä jälkeen Zara myytäisiin pois perheeltään ja kyseenalaisen uskottavuuden omaavalle eläinkouluttajalle. Zaraa myytiin koko loppuelämänsä ajan edestakaisin eri eläintarhojen ja eläinnäyttelyiden välillä. Hän ei koskaan saisi sitä sosiaalisuutta, jota hän tarvitsi menestyäkseen. Hän pääsi hyvin harvoin vuorovaikutukseen muiden eläinten kanssa. Zaran elämän tarkoitus oli viihdyttää ihmisiä, sen ei pitäisi olla eläinten tehtävä. Zara eli vankeudessa pitkän kärsimyselämän, joka on verraton lyhyeen vapauden elämään. Eläintarhat väittävät suojelevansa uhanalaisia eläimiä. Sanotaan, että nämä eläimet palautetaan lopulta luontoon, mutta kuten Zara, hyvin harvat niistä pääsevät vapauteen. Vankeudessa elävien eläinten suojeluyhdistys jakaa zarasin tarinan.
miksi eläintarhoja ja akvaarioita on olemassa?
eläintarhojen olemassaoloa perustellaan usein sillä, että ne kouluttavat kävijöitä tai edistävät suojelutoimia. Kaikki eläintarhat eivät kuitenkaan tarjoa näitä.
monet eläintarhat väittävät olemassaolonsa syyksi uhanalaisten lajien suojelun, mutta useimmat eläintarhojen eläimet eivät todellisuudessa ole uhanalaisia. Captive Animals ’Protection Society eli CAPS teki tutkimuksen Walesin eläintarhoissa ja totesi, että” vain 9% Walesin eläintarhoissa pidettävistä lajeista on uhanalaisia luonnossa.”
Eläintarhaliiton eli Azan julkaisemassa tutkimuksessa käytetään todisteena sitä, että eläintarhoissa ja akvaarioissa käynnit vaikuttavat myönteisesti ihmisten asenteisiin eläimiä kohtaan. Kun Psychology Todayn työntekijät analysoivat tätä tutkimusta, he löysivät ainakin kuusi todistusaineistoa, jotka kumoavat kirjoittajien johtopäätöksen. Psychology Today-lehden kirjoittajat uskovat, että ” ei ole olemassa vakuuttavia todisteita sille väitteelle, että eläintarhat ja akvaariot edistävät asennemuutosta, koulutusta tai kiinnostusta luonnonsuojeluun vierailijoissa.”
sen sijaan, että eläintarhat ottaisivat vastaan pienempiä vähemmän tunnettuja uhanalaisia lajeja, monet eläintarhat päättävät rakentaa näyttelyesineitä suosituille ja tunnistettaville eläimille. Jos eläintarhojen päätavoitteena olisi lajien suojelu, ne auttaisivat suojelemaan ja elvyttämään näiden eläinten luontaisia elinympäristöjä eivätkä pitäisi niitä vankeudessa. Itse asiassa East Anglian yliopiston tutkimuksen mukaan vankeudessa kasvatuksella ei ole merkitystä, ellei luonnossa eläviä eläimiä rauhoiteta.
kun eläimet on vangittu, niiden on hyvin vaikea palata luontoon. National Geographic kertoo artikkelissaan tutkimuksen tuloksista. Tulokset sanovat, että ” vain 16: ssa 145: stä uudelleen käyttöön ottamisohjelmasta kautta maailman on koskaan palautettu mitään eläinpopulaatioita luontoon. Niistä suurimman osan toteuttivat valtion virastot, eivät eläintarhat.”Tämä tarkoittaa, että eläinten palauttamisessa takaisin luonnolliseen elinympäristöönsä onnistumisprosentti on 11. Eläimet elävät vankeudessa aivan eri tavalla kuin luonnossa. Tämän vuoksi eläinten on hyvin vaikea sopeutua. Tämänkin tiedon tietäen eläintarhat kertovat edelleen auttavansa suojelussa.
eläintarhat väittävät kouluttavansa niissä vierailevia ihmisiä. Capsin tekemässä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että 41 prosentilla Britannian akvaarioissa pidetyistä eläimistä ei ollut tunnistamisen merkkejä. Joskus eläintarhat ja akvaariot antavat kävijöilleen virheellistä tietoa. Dokumentissa Blackfish on videomateriaalia, jossa eläinten kouluttajat kertovat vierailijoille, että miekkavalaat elävät vankeudessa pidempään kuin luonnossa. Tämä tosiasia on täysin väärä. Eräs verkkosivusto all about whale facts and statistics on sanonut: ”luonnossa elävien naaraspuolisten miekkavalaiden tiedetään eläneen jopa 70 – 80 vuotta.”He jakavat myös sen tosiasian, että” vankeudessa useimmat miekkavalaat eivät yleensä elä yli 20-vuotiaina. ” eläintarhat opettavat meille, miten eläimet toimivat vankeudessa, eivät miten ne toimivat luonnossa. Eläintarhat opettavat meille, miten eläimet toimivat vankeudessa, eivät miten ne toimivat luonnossa.
eläintensuojelusta kertovan artikkelin mukaan tutkijat uskovat, että ” eläinnäytökseen osallistuneet kävijät säilyttivät suuria määriä sisältömateriaalia viikkoja sen jälkeen, kun olivat osallistuneet eläinten esittelyyn.”Suurin osa eläintarhojen kävijöistä ei edes käy eläintarhoissa oppiakseen, että useimmat eläintarhojen kävijät käyvät eläintarhoissa virkistystarkoituksessa. Ristiriitainen tutkimus kävijöiden käyttäytymisestä 4 eri eläintarhoissa Yhdysvalloissa todettiin, että 86% kävijöistä sanoi menneensä eläintarhoihin sosiaalisiin ja viihdetarkoituksiin, kun taas vain 6% sanoi, että he menivät eläintarhoihin oppiakseen lisää eläimistä.
Huffington Postin julkaisemassa artikkelissa professori Marc Bekoff vertaa auton ostoa eläintarhassa käymiseen: ”Kun kuuntelin keskustelua, ajattelin, että eläintarhaan meneminen on kuin menisi autokauppiaalle katsomaan autoa. Toki eläintarhan ja autonäyttelytilan kävijät oppivat jotakin esillä olevista eläimistä tai autoista, mutta tämä ei merkitse sitä, että heidän oppimansa asiat vaikuttaisivat eläinten elämään tai että he todella ostaisivat auton.”Vaikka eläintarhan kävijät oppisivatkin tuntemaan eläimiä ja luonnonsuojelua, se ei merkitse sitä, että he tekisivät mitään muuttaakseen asioita.
monien eläintarhojen todellinen syy on viihdyttää ihmisiä ja saada voittoa.
elämä vankeudessa vs. luonnossa
on monia valtavia eroja vankeudessa elävien eläinten ja luonnossa elävien eläinten välillä. Erään vihreän planeetan artikkeli jakaa joitakin näistä eroista. Monet eläimet, joita pidetään vankeina, eivät saa riittävästi henkistä virikkeitä tai liikuntaa. Esimerkiksi luonnossa elävien Tiikerien elinympäristö voi ulottua jopa 40 meripeninkulman päähän, mutta vankeudessa tiikereitä pidetään erittäin pienissä aitauksissa. Toht.Oxfordin yliopiston tutkijaa Masonia lainataan New York Timesin julkaisemassa artikkelissa, jossa sanotaan: ”eläintarhojen on pystyttävä paremmin tarjoamaan henkistä virikettä ja virikettä laajalle levinneille lihansyöjilleen. Eläintarhat, jotka eivät pysty siihen, eivät saa pitää näitä lajeja.”Jotkin eläintarhat eivät tarjoa sitä, mitä nämä eläimet tarvitsevat.
ei ole harvinaista, että eläintarhoissa eläimiä ruokitaan väärällä ravinnolla. Alabaman yliopiston tutkijat raportoivat, että 40 prosenttia Yhdysvaltain eläintarhojen afrikannorsuista oli lihavia ja vaarassa sairastua sydänsairauksiin, niveltulehdukseen ja hedelmättömyyteen. Syynä ovat todennäköisesti luonnottomat ympäristöt ja ihmisten tarjoama ravinto.
Zoochosis
vankeus muuttaa eläinten ajattelutapaa ja tunnetta, monilla on masennuksen ja stressin merkkejä. Vankeudessa elävien eläinten suojeluyhdistys jakaa sen, että kun vankeudessa leijonat käyttävät 48 prosenttia ajastaan tassutteluun, se on merkki masennuksesta ja käytösongelmista.
Zoochosis on sana, jota käytetään kuvaamaan vankeudessa elävien eläinten tyypillistä käyttäytymistä. Erään vihreän planeetan julkaiseman artikkelin mukaan termiä zoochosis käytti ensimmäisen kerran vuonna 1992 Bill Travers ”kuvaamaan vankeudessa pidettyjen eläinten pakkomielteistä ja toistuvaa käyttäytymistä.”Nämä oudot käyttäytymismallit koostuvat tallaamisesta, keinumisesta, huojumisesta, oksentamisesta, itsemutaloitumisesta, baarin puremisesta ja siistiytymisestä. Eläintenhoito tapahtuu usein silloin, kun eläimiä pidetään pienissä aitauksissa ja kun ne eivät saa riittävästi mielikuvaharjoitusta.
yllä olevalla videolla näkyy, kuinka vankeudessa elävä mustakarhu käyttäytyy luonnottomasti. Karhu on selvästi hädässä. Tämä käytös jatkuu yli 3 minuuttia.
Zoochosis voi myös saada Eläimet käyttäytymään väkivaltaisesti ja aggressiivisesti. Elokuvassa Blackfish kerrotaan, että miekkavalaat ovat tehneet vankeudessa useita aggressiivisia tekoja, joista neljä on päättynyt kuolemaan. Tiedossa ei ole tapauksia, joissa villi miekkavalas olisi tappanut tai satuttanut ihmistä.
numerot
akkreditoiduissa eläintarhoissa ja akvaarioissa on tällä hetkellä yli 750 tuhatta eläintä. Tähän eivät kuulu laitokset, joita eläintarhojen ja akvaarioiden liitto tai AZA ei ole virallisesti tunnustanut. National Geographicin jakaman artikkelin mukaan pelkästään Yhdysvalloissa on yli 2400 eläintarhaa. Näistä laitoksista vain 212 on Azan tunnustamia. Tämä merkitsee sitä, että yli 2000 eläintarhaa Yhdysvalloissa ei täytä korkeatasoista hoitoa, joka vaaditaan Azan tunnustamiseksi. Koska niitä ei tunnisteta, nämä eläintarhat huolehtivat eläimistään liian vähän. Yli 2000 eläintarhaa Yhdysvalloissa ei täytä korkeatasoista hoitoa, joka vaaditaan Azan tunnustamiseksi.
vankeus on kasvanut niin suureksi, että joillakin lajeilla on enemmän vankeudessa eläviä eläimiä kuin luonnonvaraisia. Maailman luonnonsäätiö on sanonut: ”kun Yhdysvalloissa on arviolta 5000 tiikeriä, vankeudessa elävien tiikerien määrä ylittää luonnossa elävän noin 3200 tiikerin määrän.”
johtopäätös
eläinten vankeudesta on tullut kiista ympäri maailmaa. On olemassa useita syitä, miksi eläinten vankeus on olemassa, mutta jos ihmiset miettivät tarpeeksi kovasti, voisimme löytää ratkaisuja näihin ongelmiin, jotka eivät vaikuta kielteisesti kyseessä oleviin eläimiin. Jos ajattelemme vain sitä, miten vankeus vaikuttaa eläimiin eikä mitään muuta, on helppo nähdä, että haitat ovat paljon suuremmat kuin hyvät puolet. Eläimiä otetaan edelleen pois niiden luontaisista elinalueista, on olemassa muita tapoja kouluttaa ihmisiä ja suojella eläimiä, jotka eivät vahingoita ja hyväksikäytä kyseisiä eläimiä.
Featured image: cc0 on by lin2867