Grönlantilaisilla – Inuiteilla – on mutaatioita geeneissä, jotka säätelevät sitä, miten elimistö käyttää rasvaa, mikä antaa tähän mennessä selvimmän näytön siitä, että ihmispopulaatiot mukautuvat erityisruokavalioon uuden UCL-tutkimuksen mukaan.
geneettisten erojen ansiosta inuiitit voivat fyysisesti sopeutua selviytyäkseen arktisista olosuhteista ja elää terveellisesti perinteisellä ruokavaliolla, jossa on runsaasti tyydyttymättömiä omega-3poly-rasvahappoja merinisäkkäiden rasvasta.
Inuitdiet on esimerkki siitä, kuinka suuret omega-3-rasvahappopitoisuudet voivat tasapainottaa runsasrasvaisen ruokavalion huonoja terveysvaikutuksia. Kalaöljyjen ajateltiin olevan suojelevia, koska inuiteilla on vähän sydän-ja verisuonitauteja, mutta koska he ovat löytäneet erityisiä geneettisiä mukautuksia tähän ruokavalioon, UCL: n, UC Berkeleyn ja Kööpenhaminan yliopiston tutkijat sanovat, että inuiittiruokavalion etuja ei voida ekstrapoloida muihin väestöihin.
DrPascale Gerbault (UCL Genetics, Evolution & Environment and UCL Anthropology),joka oli mukana tutkimuksessa, sanoi: ”Nämä havainnot antavat meille tärkeitä tietoja siitä, miten ruokavaliomme ja ruokamme aineenvaihdunta on vaikuttanut ja todennäköisesti vaikuttaa edelleen evoluutioomme. Se viittaa siihen, että kehomme eroavat siinä, miten ne reagoivat ruokavalioihin genomimme mukaan, joten se, mikä voisi olla terveellistä yhdelle ihmiselle, ei pidä paikkaansa toiselle.”
julkaistu tänään Science-lehdessä, tutkimus osoittaa, että lähes 100 prosentissa inuiteista havaitut geneettiset mutaatiot nähdään vain 2 prosentissa eurooppalaisista ja 15 prosentissa Han-kiinalaisista, mikä tarkoittaa, että he syntetisoisivat 3 monityydyttymätöntä rasvahappoa eri tavalla kuin inuiitit.
tutkimuksen ensimmäinen tutkija, tohtori Matteo Fumagalli (UCL Genetics Institute), sanoi: ”Näiden mutaatioiden hyötyvaikutukset näyttävät olevan vähintään 20000 vuotta vanhoja, ja ne ovat saattaneet auttaa monia ihmisryhmiä sopeutumaan runsaslihaisiin, runsasrasvaisiin metsästäjä-keräilijäruokavalioihin, jotka ovat peräisin suurista maa-ja merinisäkkäistä, joissa on runsaasti tietyntyyppisiä omega-3-jaOmega-6-rasvahappoja.
on kiehtovaa, että Grönlantilaisilla on ainutlaatuinen geneettinen rakenne, jonka avulla he voivat käyttää paremmin perinteisiä ravinnonlähteitään.
tohtori Matteo Fumagalli
”mielestämme se on melko vanha valinta, joka on saattanut auttaa ihmisiä sopeutumaan ympäristöön viime jääkauden aikana, mutta valinta on paljon voimakkaampi kuin missään muualla. On kiehtovaa, että Grönlantilaisilla on ainutlaatuinen geneettinen meikki, jonka avulla he voivat käyttää paremmin perinteisiä ravinnonlähteitään”, headded.
tutkijat havaitsivat, että inuiittien geenimutaatioilla on laajempia vaikutuksia. Ne alentavat ”huonoa” kolesterolia ja paastoinsuliinitasoja, olettaen suojaavansa sydän-ja verisuonitaudeilta ja diabetekselta. Niillä on myös merkittävä vaikutus pituuteen, koska kasvua säätelee osittain ihmisen happoprofiili, minkä vuoksi inuiittien pituus pienenee kaksi senttimetriä keskiarvosta.
tutkijat analysoivat 191 grönlantilaisen genomit, joilla oli alle 5prosenttia eurooppalaista sukujuurta, ja vertasivat niitä 60 eurooppalaisen ja 44 Han-kiinalaisen genomeihin. He etsivät mutaatioita, joita esiintyy suuressa Prosentissaintuiittiyksilöistä, mutta vain harvoissa tai ei lainkaan muissa ryhmissä, mikä osoittaa, että mutaatio levisi koko inuiittien alueelle, koska se oli jotenkin hyödyllistä heidän turvallisuudelleen, mutta ei välttämätöntä muissa ryhmissä.
yksi mutaatiorykelmä vähensi sekä omega-3-että omega-6poly tyydyttymättömien rasvahappojen tuotantoa, minkä arvellaan johtuvan näiden inuiittien ruokavaliosta saatavien rasvahappojen suuresta määrästä. Koska yhden rasvahapon tuotannon muuttaminen vaikuttaa kaikkiin rasvahappoihin, se voi aiheuttaa seurannaisvaikutuksia, kuten kasvuhormonien säätelyä.
tutkijat tutkivat nyt muiden geneettisten erojen toiminnallisia vaikutuksia, jotta he ymmärtäisivät paremmin biologisia mekanismeja, joiden avulla he voivat elää runsasrasvaisella ruokavaliolla kylmissä lämpötiloissa.
tutkimusta johtivat yhdessä UCL: n tohtori Matteo Fumagalli, tohtori IdaMoltke, tohtori Anders Albrechtsen ja professori Torben Hansen sekä professori Rasmus Nielsen UC Berkeleyssä. Rahoitusta myönnettiin ystävällisesti Human Frontiers in Science Program-järjestöltä ja Leverhulme – ohjelman Apurahalta. Tukea sai National Institute for Health Research University College London HospitalsBiomedical Research Centre.
Links
- Research paper in Science
- Dr. Matteo Fumagalli ’s academic profile on Iris
- DrPascale Gerbault’ n academic profile on Iris
- UCL Genetics Institute
- UCL Genetics, Evolution & Environment
- UCL Antropologia