muinaiset keltit söivät mitä pystyivät kasvattamaan tai tappamaan, kuten vihanneksia, marjoja, jyviä, villipähkinöitä, yrttejä, munia, hyönteisiä sekä erilaisia liha-ja kalalajeja. Kasviksia kelttiläiseen ruokavalioon kuuluivat porkkanat, sipulit, nauriit ja palsternakat. Viljasta tehtiin puuroja ja leipiä. Maustamiseen käytettyjä yrttejä olivat muun muassa luonnonvarainen valkosipuli ja persilja.
keltit söivät myös lehtiä, kuten pinaattia ja nokkosia. He saivat saaliikseen muun muassa lohta, makrillia ja taimenta. Syötyä lihaa olivat muun muassa villimajava, karhu, villisika ja peura. Keltit kesyttivät eläimiä, kuten sikoja, lampaita ja kanoja, joista saatiin sekä lihaa että munia. He söivät myös hunajaa.
keltit olivat rautakaudella ja keskiajalla elänyt heimoryhmä. He puhuivat samanlaisia kieliä ja heillä oli yhteisiä kulttuurisia tekijöitä. Varhaisin Kelttiläisenä pidetty kulttuuri oli ryhmä, joka eli Keski-Euroopassa myöhäisellä pronssikaudella noin 1200 eaa. ryhmän jälkeläiset Hallstattit elivät noin 800-450 eaa. myös noin 450 eaa., Kelttiheimoja alkoi muuttaa Britteinsaarille, Puolaan, Ranskaan ja Pohjois-Italiaan.
historiallisesti kulttuurit identifioitiin kelttiläisiksi yhteisten kielten ja samankaltaisuuksien perusteella esineissä, yhteiskunnallisissa rakenteissa, mytologiassa ja taideteoksissa. Nykykäytössä termi ”kelttiläinen” viittaa kelttiläisiin kansoihin, kuten Skotlantiin, Walesiin ja Irlantiin. Osa alueen asukkaista puhuu edelleen neljää kelttiläistä kieltä: Skottigaelia, Bretonia, kymriä ja Iirin gaelia.