yli 400 vuoden ajan historioitsijat jatkavat Brittiläisen imperiumin tutkimista ja uusien asioiden löytämistä. Ja nykyään enemmän kuin koskaan ihmiset tunnistavat, kyseenalaistavat ja ymmärtävät koko tarinan tämän maailmanhistorian tärkeän osan takana. Let ’s find more in our British Empire facts …
British Empire facts
1500 – luvulla Britannia alkoi rakentaa imperiumiaan-levittämällä maan hallintoa ja valtaa rajojensa ulkopuolelle ”imperialismiksi” kutsutun prosessin kautta. Tämä aiheutti valtavia muutoksia yhteiskunnissa, teollisuudenaloissa, kulttuureissa ja ihmisten elämässä kaikkialla maailmassa.
mikä on imperiumi?
imperiumi on termi, jota käytetään kuvaamaan yhden hallitsijan tai valtion hallitsemien alueiden ryhmää. Imperiumeja rakentavat maat, jotka haluavat hallita rajojensa ulkopuolella olevia maita. Nuo maat voivat olla lähellä tai jopa tuhansien kilometrien päässä. Esimerkiksi Rooman valtakunta (1. – 5. vuosisadat jKr.) ulottui Britanniasta Egyptiin asti.
kautta historian imperiumin rakentajat ovat tuoneet ”uusille” mailleen uusia ihmisiä, tapoja ja sääntöjä ja käyttäneet sen resursseja omaksi hyödykseen alkuperäisväestön kustannuksella – kansan, joka asutti maata ensin. Tätä prosessia kutsutaan kolonialismiksi. Tämä ei ollut erilaista Brittiläisen imperiumin kanssa …
mikä oli brittiläinen imperiumi?
Brittiläinen imperiumi on termi, jota käytetään kuvaamaan kaikkia paikkoja ympäri maailmaa, jotka olivat kerran hallitsi Britannia. Useiden vuosien aikana rakennettu se kasvoi käsittämään laajoja alueita Pohjois-Amerikasta, Australiasta, Uudesta-Seelannista, Aasiasta ja Afrikasta sekä pieniä osia myös Keski-ja Etelä-Amerikasta.
kuinka suuri oli brittiläinen imperiumi?
Brittiläisen imperiumin koko – maan määrä ja Britannian vallan alla olevien ihmisten määrä-muuttui vuosien saatossa. Suurimmillaan vuonna 1922 se oli maailman suurin koskaan näkemä valtakunta, joka kattoi noin neljänneksen maapallon pinta-alasta ja hallitsi yli 458 miljoonaa ihmistä.
miksi Britannia * halusi imperiumin?
1500 – lukua kutsutaan usein ”löytöretkien aikakaudeksi” – uusi ajattelu maailmasta ja parempi laivanrakennus johtivat laajempiin tutkimusmatkoihin ja uusien maiden löytämiseen.
Englanti halusi nykyisen Britannian alueella lisää maata ulkomaille, jonne se voisi rakentaa uusia yhteisöjä, joita kutsutaan siirtomaiksi. Nämä siirtomaat tarjoaisivat Englannille arvokkaita materiaaleja, kuten metalleja, sokeria ja tupakkaa, joita he voisivat myydä myös muihin maihin.
siirtokunnat tarjosivat myös rahantekomahdollisuuksia varakkaille englantilaisille ja tarjosivat Englannin köyhille ja työttömille uusia asuinpaikkoja ja uusia työpaikkoja.
, mutta he eivät olleet yksin. Myös muut Euroopan maat tutkivat maailmaa, löysivät uusia maita ja rakensivat valtakuntia – kilpailu oli käynnissä, eikä Englanti halunnut jäädä jälkeen…
*vasta vuonna 1707 Skotlanti yhdistyi Englannin ja Walesin kanssa Ison-Britannian kuningaskunnaksi.
missä olivat ensimmäiset siirtokunnat?
ensimmäiset englantilaiset siirtokunnat olivat Pohjois-Amerikassa, joka tuolloin tunnettiin nimellä ”uusi maailma”. Siirtokuntien luominen ei ollut helppo tehtävä englantilaisille! Vuonna 1585 kuuluisa tutkimusmatkailija Sir Walter Raleigh yritti turhaan rakentaa englantilaista siirtokuntaa Roanoke-nimiseen paikkaan Virginiassa. Vasta vuonna 1607 kapteeni John Smith perusti ensimmäisen pysyvän englantilaisen siirtokunnan Jamestowniin Virginiaan.
”ensimmäinen brittiläinen imperiumi’
ajan myötä englantilaiset vaativat itselleen yhä enemmän alueita. Tämä merkitsi joskus taistelua muiden Euroopan valtioiden kanssa siirtomaidensa valtaamiseksi.
1600-ja 1700-lukujen aikana Englanti sai suuria siirtomaita Pohjois-Amerikassa ja etelämpänä Länsi-Intiassa, jotka nykyään tunnetaan Karibian saarina. Täällä ilmasto oli täydellinen sokerin ja tupakan kaltaisten viljelykasvien viljelyyn, joten he perustivat viljelmiä, joita kutsutaan plantaaseiksi.
Itä-Intian kauppakomppania-niminen kauppakomppania loi myös kauppapaikkoja Intiaan. Yhtiöstä tuli niin voimakas, että se antoi Englannille mahdollisuuden valvoa Intiasta ja Kiinasta peräisin olevien ylellisyystuotteiden, kuten mausteiden, puuvillan, silkin ja teen kauppaa, ja se vaikutti jopa politiikkaan.
Vuodet 1775-1783 olivat käännekohta Britannian historiassa, sillä maa menetti valtavan osan imperiumistaan Yhdysvaltain vapaussodassa. Koska Pohjois-Amerikan 13 siirtokuntaa tunsivat olevansa ”amerikkalaisia” eivätkä ”brittiläisiä” ja koska ne olivat harmissaan rahan lähettämisestä takaisin Britanniaan, ne yhdistyivät ja taistelivat vapautuakseen brittien vallasta. Espanjan, ranskan ja Alankomaiden avulla ne voittivat sodan ja itsenäistyivät, jolloin niistä tuli Amerikan Yhdysvallat. Tämä merkitsi loppua sille, mitä nykyään kutsutaan ”ensimmäiseksi brittiläiseksi Imperiumiksi”.
”toinen brittiläinen imperiumi”
vaikka Britannia oli menettänyt suuren osan Pohjois-Amerikan alueistaan, se vaati itselleen uusia maita 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa muodostaen ”toisen brittiläisen imperiumin”. Siirtokuntia perustettiin osiin Australiaa ja myöhemmin Trinidad ja Ceylon (nykyinen Sri Lanka), Singapore ja Hongkong (Kiina) sekä muualle Aasiaan.
vuosina 1881-1902 Britannia kilpaili muiden eurooppalaisten imperiumin rakentajien kanssa niin sanotussa ”Scramble for Africa” – kamppailussa. 1900 – luvun alussa suuret osat Afrikkaa – muun muassa Egypti, Kenia, Nigeria ja laajat alueet eteläistä Afrikkaa-joutuivat kaikki brittien vallan alle. Brittiläinen imperiumi oli suurempi ja voimakkaampi kuin koskaan…
Ison-Britannian kuningattarena kuningatar Viktoria oli myös kaikkien Brittiläisen imperiumin Maiden kuningatar. Hän oli jopa Intian keisarinna! Tässä hänet on kuvattu kanadalaisessa postimerkissä hänen valtakaudeltaan.
Brittiläinen imperiumi ja alkuperäiskansat
sillä vallalla ja vauraudella, jonka Britannia sai rakentaessaan valtakuntaansa, oli hintansa, ja traagista kyllä, hinnan maksoivat suurelta osin alkuperäiskansat – heimot ja yhteisöt, jotka olivat asuneet Englannin niin sanotuissa ’uusissa’ maissa vuosisatoja.
alkuperäiskansojen epäoikeudenmukainen kohtelu leimasi Brittiläistä imperiumia. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ahneet kauppiaat käyttivät paikallisia ihmisiä hyväkseen, ryöstivät heidän maansa ja kohtasivat jopa väkivaltaa ja kuolemaa englantilaisten uudisasukkaiden käsissä.
toisen maailmansodan aikana Intia kärsi ihmiskunnan historian pahimmista nälänhädistä (ruoan puutteesta), mikä johtui osittain siitä, että Britannian hallitus vei intialaisilta elintärkeitä tarvikkeita tukeakseen sotatoimia muualla – aiheuttaen miljoonien kuoleman.
Afrikan alkuperäiskansat kärsivät miljoonista. Britit veivät Afrikasta arvokkaita materiaaleja, kuten kultaa, suolaa ja norsunluuta, ja lähettivät ne takaisin Britanniaan ja muualle. Britit olivat myös vahvasti mukana transatlanttisessa orjakaupassa Länsi-Afrikassa-siitä lisää seuraavassa jaksossa.
monet alkuperäiskansat, myös Australian alkuperäisasukkaat, menettivät paitsi maansa, ruokansa ja omaisuutensa, myös perinteensä. Kun englantilaiset uudisasukkaat saapuivat, he syrjäyttivät väkisin alkuperäisväestön uskomukset, kielen ja perinteet omillaan ja poistivat heidän kulttuuri-identiteettinsä.
hallitukset ja uudisasukkaat laativat uusia rajoja ja maarajoja, jotka jakoivat paikalliset ihmiset uusiin maihin ja kategorioihin, jotka eivät edustaneet heitä tai heijastaneet heidän perintöään, historiaansa ja tapojaan. Joissakin maissa nämä muutokset aiheuttavat konflikteja vielä nytkin.
nykyään monet alkuperäisyhteisöt yrittävät saada yhteyden perintöön, jonka britit yrittivät poistaa, juhlistamalla kulttuuri-identiteettiään ja suojelemalla niitä tulevaisuutta varten.
orjuus ja Brittiläinen imperiumi
yksi brittiläisen imperiumin historian kauhistuttavimmista osista oli sen osallistuminen orjuutettujen ihmisten kauppaan – ihmisten, joista tehtiin toisten omaisuutta ja jotka pakotettiin tottelemaan omistajiensa vaatimuksia.
kautta historian orjuutta on esiintynyt kaikilla mantereilla ja monissa yhteiskunnissa, mutta kun eurooppalaiset imperialistit saapuivat Afrikkaan 1400 – luvulla, he aloittivat maailman järjestäytyneimmän orjaoperaation-transatlanttisen orjakaupan.
seuraavien 400 vuoden aikana eurooppalaiset kauppiaat ostivat ja myivät arviolta 12 miljoonaa afrikkalaista, jotka vietiin väkisin kodeistaan ja kuljetettiin valtameren yli Amerikkaan ja Eurooppaan, missä heidän ostajansa pakottivat heidät töihin.
noista 12 miljoonasta Afrikkalaisesta brittiläisten orjakauppiaiden arvioidaan ostaneen ja myyneen yli 3 miljoonaa ihmistä – tosin vain 2,7 miljoonan uskotaan selvinneen matkasta – jonka aikana heidät pakattiin julmasti laivoihin ahtaissa ja likaisissa oloissa. Monet orjuutetut olivat vain lapsia, kuten sinä, ja heidät erotettiin vanhemmistaan ja sisaruksistaan.
Orjuus teki Britanniasta uskomattoman rikkaan. Se tarjosi orjanomistajille palkatonta työvoimaa viljelemään kalliita tuotteita, kuten sokeria, tupakkaa ja puuvillaa, joita he saattoivat myydä valtavista voitoista – orjuutetun kansan ja heidän kotimaidensa kustannuksella. Se myös pitkälti rahoitti Britannian teollista vallankumousta, joka vain jatkoi Britannian rikastumista.
Britannia kielsi orjuutettujen kaupankäynnin imperiumissaan vuonna 1807 (tunnetaan nimellä ”Abostation”), mutta kesti vielä 26 vuotta, kunnes se kielsi orjuuden kokonaan (tunnetaan nimellä ”Emancipation”).* Vaikka entiset orjuutetut joutuivat kärsimään rasistisissa yhteiskunnissa ”vapaina” ollessaankin. Ihmiset pitivät heitä vähemmän tärkeinä kuin valkoisia, ja käyttivät näitä uskomuksia oikeuttaakseen orjuutettujen aiemman kaupankäynnin.
silloinkin, kun orjuus lakkautettiin, Britannian hallitus maksoi entisille orjanomistajille korvauksia inhimillisen ”omaisuutensa” menetyksestä. Orjuutetulle kansalle itselleen ei maksettu mitään korvausta! Korvaussumma oli valtava, ja itse asiassa sitä varten otettua lainaa maksoivat vielä vuonna 2015 Brittiläiset veronmaksajat!
monet entiset orjanomistajat ryhtyivät sijoittamaan korvausrahojaan yrityksiin – joista osa on yhä olemassa-tai kehityshankkeisiin, kuten Britannian rautateille. Vaikka orjuus oli päättynyt, sen perintö eli edelleen.
itse asiassa orjuuden voitoista voi nähdä Britanniassa vielä nykyäänkin todisteita. Katsokaapa vaikuttavia 1700-ja 1800-luvun rakennuksia, jotka reunustavat Lontoon, Liverpoolin ja Bristolin kaltaisia kaupunkeja, sekä Ison-Britannian maaseudun upeita koteja.
* Orjuus jatkui Itä-Intian kauppakomppanian hallitsemilla alueilla vuoteen 1843 saakka.
miksi Brittiläinen imperiumi luhistui?
1900-luvun kuluessa Britannian imperiumi hajosi vaiheittain. Ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) jälkeen maailmassa vallitsi ’kansallismielisyyden’ tunne, jonka mukaan mailla pitäisi olla oikeus olla itsenäisiä ja hallita itseään. Vuonna 1926 Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka itsenäistyivät, eli ne eivät enää olleet Britannian hallinnassa.
joten miksi näille maille annettiin ensin itsenäisyys? No, näihin aikoihin näissä maissa oli suuri eurooppalaista syntyperää oleva valkoinen väestö, joka eli muodollisten hallitusten alaisuudessa. Siksi heitä pidettiin kokeneempina ja ”kyvykkäimpinä” johtamaan omaa maataan menestyksellisesti, mikä hyödyttäisi koko valtakuntaa. Brittien silloiset rasistiset näkemykset merkitsivät sitä, että muille brittisiirtokunnille – joissa oli paljon ei-valkoisia ihmisiä – ei myönnetty itsenäisyyttä, vaikka he sitä pyysivät…
seuraavien vuosikymmenten aikana jäljelle jääneet siirtomaat jatkoivat kuitenkin itsenäistymispyrkimyksiä. Toisen maailmansodan jälkeen Britannialla ei ollut enää varallisuutta tai voimaa hallita imperiumia ulkomailla. Monet siirtokunnat olivat taistelleet brittien puolella sodan aikana (vaikkakin värilliset saivat lähinnä matalia asemia) ja tekivät omia itsenäistymissuunnitelmiaan.
vuonna 1947 Intia sai itsenäisyytensä, ja 1950-1980-luvuilla myös Afrikan siirtomaat taistelivat ja voittivat itsenäisyytensä. Viimeinen merkittävä Britannian siirtomaa Hongkong palautettiin Kiinalle vuonna 1997. Se, minkä rakentaminen oli vienyt satoja vuosia, hajosi paljon nopeammin!
tästä huolimatta Brittiläisestä imperiumista on säilynyt joitakin pieniä katkelmia, jotka tunnetaan nimellä ”British Overseas Territories”. Nämä ovat pääasiassa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan erillisiä itsehallinnollisia maita, joilla on edelleen Side Britannian kanssa. Niitä ovat Anguilla, Bermuda, Brittiläinen Antarktiksen alue, Brittiläinen Intian valtameren alue, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Falklandinsaaret, Gibraltar, Monserrat, Pitcairnin Saaret, St. Helena, Ascension ja Tristan da Cunha, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret sekä Turks-ja Caicossaaret.
itsenäisyystaistelu
intialaisessa postimerkissä muistellaan vuoden 1942 ”Quit India” – liikettä, joka taisteli Britannian vallasta vapautumisen puolesta.
heidän pyrkiessään vapautumaan Britannian vallasta monia ihmisiä kohdeltiin julmasti-ja joissakin tapauksissa vaatimuksiin ja protesteihin vastattiin brittijoukkojen väkivallalla.
esimerkiksi vuonna 1919 Amritsarin verilöylynä tunnetussa tapahtumassa britit vangitsivat ja tappoivat tuhansia rauhanomaiseen itsenäisyysmielenosoitukseen osallistuneita intialaisia.
vuotta myöhemmin, 1950-luvun Keniassa, tapahtui ”Mau Mau-kansannousun” aikana yksi Britannian historian kauhistuttavimmista tapahtumista. Protestien ja väkivaltaisten mellakoiden seurauksena britit teloittivat kenialaisia ja vangitsivat monia leireille, joissa heidät pakotettiin elämään epäinhimillisissä oloissa – ja heitä jopa kidutettiin. Arviot sairastuneiden kenialaisten määrästä vaihtelevat suuresti, mutta monet uskovat, että tuhansia teloitettiin, kymmeniätuhansia vangittiin ja yli miljoona pakotettiin lähtemään kodeistaan ja muuttamaan muualle.
totuus Kenian tapahtumista salattiin vuosikausia, ja se paljastui toden teolla vasta vuonna 2013, kun joukko kenialaisia uhreja voitti oikeustaistelun, joka pakotti Britannian hallituksen pyytämään anteeksi ja maksamaan heille korvauksia kärsimyksistään.
mikä on Kansainyhteisö?
kun Brittiläinen imperiumi alkoi kaatua, sen korvasi nykyään Kansainyhteisö (tai Kansainyhteisö) – järjestö, johon maat voivat halutessaan liittyä tai lähteä. Se alkoi vuonna 1931, jolloin Yhdistynyt kuningaskunta, Australia, Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka muodostivat Brittiläisen Kansainyhteisön. Nykyään siihen kuuluu yli 50 maata, jotka tekevät yhteistyötä ja käyvät kauppaa keskenään. Niillä on myös yhteiset arvot, kuten oikeudenmukaiset poliittiset vaalit, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kansainvälisen rauhan edistäminen.
Tiesitkö? Kuningatar on Kansainyhteisön johtaja. Se tarkoittaa, että hän ei ole vain Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar, vaan myös yli 50 Maan kuningatar ympäri maailmaa!
mitä ajattelemme Brittiläisestä imperiumista tänään?
kun Brittiläinen imperiumi tuli tiensä päähän, se oli todella jättänyt jälkensä maailmaan. Maat olivat kokeneet valtavia sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia muutoksia Britannian vallan alla. Mutta se, mitä Brittiläinen imperiumi jätti jälkeensä, on monimutkainen aihe, joka kyseenalaistetaan ja josta keskustellaan vielä tänäkin päivänä…
aiemmin britit katsoivat suurelta osin ylpeinä imperiumiaan aikakautena, joka toi Britanniaan valtaa ja vaurautta, rahoitti jännittäviä uusia keksintöjä, teknologiaa, eksoottisten tuotteiden kauppaa ja auttoi muita maita ”modernisoitumaan”.
kun imperiumia rakennettiin, britit uskoivat pitkälti tekevänsä oikein. Heidän silmissään he olivat parantamassa ja kehittämässä maita ja tuomassa järjestystä ei – valkoisiin maihin, joita he rasististen asenteiden vuoksi pitivät ”sivistymättöminä” ja ”takapajuisina”. Britit uskoivat myös tekevänsä Jumalan työtä levittämällä kristinuskoa-jota he pitivät ’oikeana’ uskontona.
nykyään nuo brittien asenteet ovat muuttumassa. Ihmiset oppivat lisää vääryyksistä, joita imperiumi pakotti alkuperäiskansoihin, ja pitkäaikaisista vahingoista, joita se jätti merentakaisille alueilleen kauan valtakunnan päättymisen jälkeen.
vaikka imperiumi teki Britanniasta rikkaamman, sen merentakaiset maat köyhtyivät, kun suuri osa varallisuudesta vietiin ja lähetettiin takaisin Britanniaan tai brittien maanomistajien nautittavaksi. Tämä loi valtavia varallisuuseroja-ei vain maiden välillä, vaan myös eri rotuihin kuuluvien ihmisten välillä.
Brittiläisen imperiumin yhteiskunnissa eurooppalaista syntyperää olevat ihmiset (joilla oli valkoinen iho) nähtiin ”ylempiarvoisina”, ja heillä oli enemmän varallisuutta, oikeuksia ja etuoikeuksia kuin alkuperäisväestöllä, erityisesti orjuutetuilla, ja myöhemmin heidän jälkeläisillään – joilla oli tummempi tai musta iho.
vielä orjuuden lakkauttamisen jälkeen vuonna 1865 afroamerikkalaiset kohtelivat Yhdysvalloissa valtavia ennakkoluuloja ja syrjintää, sillä heitä kohdeltiin ”alempiarvoisina” valkoihoisiin kansalaisiin verrattuna. Paljon samaa oli myös Etelä-Afrikassa, jossa otettiin käyttöön ”apartheidiksi” kutsuttu rasistinen järjestelmä mustien ja valkoisten pitämiseksi erillään.
itse asiassa Euroopan imperialismin jälkeen värilliset ihmiset ovat joutuneet tekemään uskomattoman paljon työtä yhtäläisten oikeuksien ja mahdollisuuksien puolesta. Valitettavasti tämä taistelu jatkuu edelleen eri puolilla maailmaa, myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Vaikka lakien mukaan kaikkia tulisi kohdella tasa-arvoisesti rodusta riippumatta, ihmiset kohtaavat vastoinkäymisiä ja haittoja edelleen ihonvärinsä vuoksi.
hyvä uutinen on se, että yhä useampi puhuu rasismia vastaan ja heidän äänensä kuuluu. Ja onneksi nykyään, enemmän kuin koskaan, järjestöt, hyväntekeväisyysjärjestöt, hallitukset ja yksilöt ympäri maailmaa työskentelevät yhdessä luodakseen tulevaisuuden, jossa kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.
ja sinäkin voit auttaa!
– kohtele kaikkia tasavertaisesti ihonväristä riippumatta.
– jos näet tai kuulet, että jotakuta kohdellaan epäoikeudenmukaisesti sen vuoksi, mistä hän on kotoisin tai miltä hän näyttää, kerro siitä luotettavalle aikuiselle, kuten vanhemmalle tai opettajalle.
– Tutustu eri ihmisiin ja kulttuureihin ympäri maailmaa ja kannusta muita tekemään samoin! Löydät täältä paljon fab-ominaisuuksia eri maista ja kulttuureista.
– Tutustu tasa-arvon puolesta taistelleiden kuuluisien henkilöiden, kuten Rosa Parksin, Nelson Mandelan ja Martin Luther Kingin tarinoihin.