sana oktaavi tulee latinan sanasta ”octo”, joka tarkoittaa kahdeksaa. Oktaavi tarkoittaa siis ”kahdeksan sarjaa”. Musiikissa se tarkoittaa kahdeksan sävelen sarjaa.
tämä on esimerkki oktaavista:
lasketaan ne, on 8 sävelväliä (tai 12 puolisävelaskelta, jos lasketaan satunnaiset sävelet).
Katso, miten ensimmäinen ja viimeinen ovat sama sävel (tässä tapauksessa C), sävelkorkeus toisistaan. Kutsumme viimeistä C: tä ”oktaavia korkeammaksi” kuin ensimmäistä.
pianossa oktaavi koostuu seitsemästä valkoisesta koskettimesta ja viidestä mustasta koskettimesta.
Ok, nyt kun se on selvitetty, siirrytään pääkysymykseen.
kuinka monta oktaavia pianolla?
täysikokoisessa pianossa, jossa on standardi 88-koskettiminen, on 7 oktaavia plus neljäsosa. Nämä piano avaimet span alue A0 C8, kolme ylimääräistä avaimet (B, B tasainen ja A).
joten, olemmeko valmiit? Ei aivan.
erikokoisissa pianoissa on käytettävissä eri määrä oktaavilukuja.
tämän postauksen loppuosassa näytämme erikokoisista pianoista löytyvien oktaavien määrän, ja annamme hieman lisää taustatietoa siitä, miten tähän kaikkeen päädyttiin.
pianolla olevien oktaavien määrä
88-koskettimet = 7 1/4 oktaavia (suurikokoiset / standardikokoiset pianot)
kuten johdannossa mainittiin, standardimoderneissa pystypianoissa, flyygeleissä ja monissa digipianoissa on vakiona 88 pianonäppäintä (52 valkoista ja 36 mustaa koskettinta), joista saa seitsemän oktaavia plus pienen kolmosen.
ylimääräinen neljännesoktaavi on mollikolmonen, josta saa kolme ylimääräistä diskanttia (Bb, B ja C).
85-keys = 7 oktaavia
vähän anomalia tämä, mutta ajattelimme, että se pitäisi ottaa mukaan joka tapauksessa.
85-koskettiminen piano on sama kuin 88, mutta ilman kolmea ylimääräistä diskanttiavainta. Niitä löytyy harvoin (monissa 1940-luvulla valmistetuissa pianoissa on tämä formaatti).
yhdellä näistä voi soittaa tavallisia pianokappaleita, mutta on tiettyjä kappaleita – kuten Debussyn preludeja, jotka sisältävät kolme ylintä diskanttiavainta.
76-koskettimet = 6 ½ oktaavia (keskikokoiset/suuret pianot)
monet Digitaalipianot ovat paljon pienempiä, eikä niissä ole tavanomaista 88-koskettimistoista muotoa. Tämä 76 avain muunnelma on yksi tällainen esimerkki ja löytyy monet Digitaalipianot.
se riittää enemmän kuin hyvin pianonsoiton opetteluun, ja monilla on painotettu koskettimisto ja kosketusherkkyys, joka tuo paljon enemmän tuntumaa.
61-koskettimet = 5 0ctavea (medium piano)
5 oktaavia on standardi elektronisille koskettimille, joiden kantama on tarpeeksi suuri useimmille popmusiikeille, mutta silti suhteellisen helppo kuljettaa.
ne sopivat erinomaisesti myös soittimen perusteiden opetteluun.
49-koskettimet = 4 oktaavia (pieni piano)
näissä pienissä pianoissa on jousikuormitteiset koskettimet ja suuri alkuruoho pianoon, mutta siitä pääsee pian eroon, jos vakavoituu soittamaan.
25 – 37 koskettimia = 2/3 oktaavia (extra small pianon)
Superpieniä koskettimia käytetään usein elektronisen musiikin säveltämiseen. Heillä on jousikuormitteiset avaimet, jotka eivät tee mitään kuultavaa ääntä, vaan ne on suunniteltu koukussa tietokoneeseen USB-tai Midi-liitännän kautta ja ohjataan pala musiikkia tuotanto-ohjelmisto nimeltään DAW (joka tarkoittaa digitaalisen äänen työpaikka).
4-7 oktaavia – lyhyt historian oppitunti
pianon historia kiehtoo.
sen keksi Italialainen Bartolomeo Cristofori (1655-1731) 1600-luvun lopulla.
vuonna 1688 hänet nimitettiin suuriruhtinas Ferdinando de’ Medicin firenzeläiseen hoviin hoitamaan cembalokokoelmaansa. Hän oli turhautunut cembalon vähäiseen äänenvoimakkuuteen, joten meni töihin tehden jotain parempaa.
välttämättömyys on keksimisen äiti, kuten sanotaan.
tämän mahdottoman pitkän nimen saaneen soittimen ääniala oli vain neljä oktaavia 54: n yli 88 koskettimen sijaan.
se oli sekä kielinen että lyömäsoitin, siinä oli ohuet kielet ja kovat vasarat, ja se tuotti soinnin lähempänä cembaloa kuin modernia pianoa, mutta se oli paljon äänekkäämpi.
1700-luvun loppupuoli 1800-luvun puoliväliin oli pianolle valtava ja siinä nähtiin merkittäviä uudistuksia, joita dynaamisempaa kantamaa vaatineet säveltäjät kuten Bach vauhdittivat.
1820-luvulle tultaessa seitsemän oktaavin pianot olivat vakiintuneet, paljolti pianonvalmistaja Broadwoodin (jota soittivat Joseph Haydn ja Ludwig van Beethoven)
koskettimien määrä on muuttunut dramaattisesti: pianon ensimmäisen kehittelyn aikaisesta 32 koskettimesta jopa 96 koskettimeen modernilla Bosendorfer Imperialilla.
Yhteenveto
niin siinä se on, kaikki (aika lailla) mitä pianolla oktaaveista piti tietää.
onnea!