Featured Poem: Blue Remembered Hills by A. E. Housman

This week ’ s Featured Poem comes from one of our groups within our Big Lottery finished Merseyside Volunteer Reader Scheme project, where our Volunteer Assistants and our dedicated volunteers read in care homes to people living with dementia. Tähän mennessä olemme kouluttaneet ja tukeneet yli 300 vapaaehtoista toimittamaan kahdenkeskisiä yhteisiä lukuhetkiä hoitokodeissa ympäri luoteista ja paljon muuta ympäri Yhdistynyttä kuningaskuntaa, ja jaetun runouden vaikutukset ovat usein syvästi syvällisiä-kuten korostettiin 2015-YHTIÖKOKOUKSESSAMME, joka pidettiin Calderstonesin kartanossa viime yönä. Yksi liikuttavimmista todistuksista tuli yhdeltä Merseysiden suuren Lottoprojektin vapaaehtoiselta, joka puhui siitä, miten runojen lukeminen ”menee suoraan sydämeen” ja kutsuu dementiapotilaiden tunteita – jotain, jota ei ole menetetty tilan vakavuudesta riippumatta.

tämän istunnon ryhmänjohtaja vie meidät A. E. Housmanin Blue Remember Hillsin lukemiseen:

ryhmä vetäytyi runsaisiin sanontoihin ”kadonneen sisällön maa” ja ”onnelliset maantiet” ja pystyin ”jäämään” toistamalla nuo rivit hämmentävään sävyyn missä tahansa ”aukoissa”. Jotkut kehotteet käytin olivat ’ihmettelen” Land of lost content” … ’ voiko kukaan loistaa mitään valoa että linja? Ja ’mitähän” onnelliset valtatiet ” voisivat olla? Voimmeko myös kuvitella, kuka voisi puhua tässä runossa?”Luotin siihen, että runo teki työnsä hiljaisuudessa ja kävi jokaisen rivin ja lauseen läpi vuorollaan.

eräs jäsen kertoi runon voimallisesti kokemuksestaan lapsena sodassa, vietynä ”maatiloille”, ”onnelliset valtatiet” olivat aikaa ennen sotaa ja ”menetetyn sisällön maa” sodan jälkeen. Tämä sai ryhmän pohtimaan syvällisesti asioiden muistamisen roolia ja tärkeyttä. K: n vastaus oli vivahteikas lapsuudesta: ’se ei ollut aina onnellinen!’- joka johdattaa meidät tutkimaan ajatuksia omasta lapsuudestamme, oliko se aina onnellinen?

ja mitä meille jää runon lopussa ”eikä voi tulla uudestaan” ihmettelen miksi?…

Blue Remembered Hills

into my heart an air that kills
from yon far country blows:
What are those blue remembered hills,
What spires, what farms are that?

tuo on kadotetun sisällön maa,
näen sen hohtavan tasankoa,
onnelliset valtatiet, joilla kuljin
enkä voi enää tulla.

A. E. Housman

Leave a Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.