About the Commonwealth

 Sir Shridath Ramphal and staff of the Commonwealth Secretariat at Marlborough House on the ownership of the Secretariat ' s foundation. Luotto: Kansainyhteisön sihteeristö

Sir Shridath Ramphal ja Kansainyhteisön sihteeristön henkilökunta Marlborough Housessa sihteeristön perustamisen kahdentenakymmenentenä vuosipäivänä. Luotto: Commonwealth Secretariat a j040

vaikka Kansainyhteisön juuret ovat 1800-luvun lopulla, ”moderni” Kansainyhteisö perustettiin vuonna 1949 Lontoon julistuksen myötä. Tämä julistus muutti jäsenyyttä, joka perustui yhteiseen uskollisuuteen Britannian kruunulle, sallien Intian pysyä Kansainyhteisön jäsenenä samalla kun siitä tuli tasavalta. Tittelistä pudotettiin pois ”britit”, josta tuli ”Kansainyhteisö”, itsenäisten valtioiden vapaa ja tasa-arvoinen yhdistys. Hanke keskittyy vuoden 1965 jälkeiseen aikaan, jolloin Kansainyhteisön sihteeristö perustettiin liiton hallitustenväliseksi pääelimeksi.

Commonwealth Chronology of Key Events

1926 Imperial Conference: the UK and its Dominions agreements they are ”equal in status, in any way subject to other in any aspect of their domestic or external affairs, though consumed by common alliance to the Crown, and freely associated as members of the British Commonwealth of Nations”.

16. elokuuta 1930 ensimmäiset Brittiläisen imperiumin kisat (Kansainyhteisön kisojen edeltäjät), Hamilton, Kanada.

11. joulukuuta 1931 Westminsterin perussääntö virallistaa Balfourin julistuksen (1926). Parlamentti luopuu dominioiden lainsäädäntövallasta. Sen ovat hyväksyneet Kanada, Irlannin Vapaavaltio, Newfoundland ja Etelä-Afrikan Unioni. Australia Ja Uusi-Seelanti laskevat.

16. helmikuuta 1934 Newfoundlandin Dominion itsehallinto lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin Hallituskomissio. Newfoundland lakkaa olemasta Kansainyhteisössä.

4. elokuuta 1934 toisen brittiläisen imperiumin kisat avattiin Lontoossa.

5. helmikuuta 1938 Sydneyssä, Australiassa järjestetyt kolmannet British Empire Games-kilpailut.

1. toukokuuta 1944 ensimmäinen Kansainyhteisön pääministerien konferenssi kokoontuu Lontoossa.

23. huhtikuuta 1946 Kansainyhteisön toinen Pääministerikokous kokoontuu Lontoossa.

14.elokuuta 1947 Pakistan (mukaan lukien nykyinen Bangladesh) liittyy Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt sille itsenäisyyden

15. elokuuta 1947 Intia liittyy Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt sille itsenäisyyden

21. lokakuuta 1947 Intia ja Pakistan aloittavat ensimmäisen Indo-Pakistanin sodan Kashmirin ja Jammun hallinnasta. (Ensimmäinen aseellinen konflikti kahden Kansainyhteisön jäsenen välillä).

25. marraskuuta 1947 Uusi-Seelanti hyväksyy Westminsterin Adoptiolain (1947) ja siitä tulee Kansainyhteisön jäsen.

4. helmikuuta 1948 Ceylon (nykyinen Sri Lanka) liittyy Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt sille itsenäisyyden.

16.kesäkuuta 1948 kolme eurooppalaista plantaasien johtajaa saa surmansa Perakissa, mikä aiheutti Malaijan hätätilan, joka johti Kansainyhteisön joukkojen sijoittamiseen Malaijiin.

11. lokakuuta 1948 Kansainyhteisön kolmas Pääministerikokous kokoontuu Lontooseen.

31.joulukuuta 1948 Intia ja Pakistan solmivat aselevon, joka päätti ensimmäisen Indo-Pakistanin sodan

31. Maaliskuuta 1949 Newfoundland (dominio vuodesta 1934) liittyy Kanadaan provinssina.

18. huhtikuuta 1949 Eire jättää Kansainyhteisön tultuaan tasavallaksi (kun Irlannin tasavallan laki 1948 tulee voimaan.)

22. huhtikuuta 1949 Kansainyhteisön neljäs Pääministerikonferenssi. Agendaa hallitsee Intian tulevaisuus Kansainyhteisössä.

28. huhtikuuta 1949 Kansainyhteisön hallitusten päämiehet antavat Lontoon julistuksen. Se sallii Intian (ja vastedes kaikkien muiden jäsenten) jäädä Kansainyhteisöön ilman, että Britannian monarkki on valtionpäämies, luo Kansainyhteisön johtajan aseman ja muuttaa järjestön nimen ”Kansainyhteisöksi”.

26. tammikuuta 1950 Intiasta tuli tasavalta, joka oli Kansainyhteisön ensimmäinen ei-Commonwealth Realm-jäsen.

4. helmikuuta 1950 avattiin neljännen Brittiläisen imperiumin kisat Aucklandissa, Uudessa-Seelannissa.

4. tammikuuta 1951 Lontoossa kokoontuu Kansainyhteisön viides Pääministerikokous.

28.heinäkuuta 1950 perustettiin ensimmäinen Kansainyhteisön divisioona, joka yhdisti Korean sotaan osallistuneet Australian, Britannian, Kanadan, Intian ja Uuden-Seelannin joukot.

6. helmikuuta 1952 Yrjö VI kuoli, ja Elisabet II seurasi häntä Kansainyhteisön hallitsijana ja Kansainyhteisön johtajana.

28. huhtikuuta 1952 Brittiläisen Kansainyhteisön miehitysjoukot lakkautettiin virallisesti siirrettyään Kaukoidän joukkojen hallinnan Brittiläisen Kansainyhteisön joukoille Koreaan.

3. kesäkuuta 1953 Kansainyhteisön kuudes Pääministerikokous kokoontuu Lontooseen. Keski-Afrikan federaation perustaminen (Pohjois-Rhodesian ja Njassamaan siirtomaiden yhdistäminen sekä Etelä-Rhodesian itsehallinnollinen siirtomaa.)

30. heinäkuuta 1954 Brittiläisen imperiumin kisat nimettiin uudelleen ”Brittiläisen imperiumin ja Kansainyhteisön kisoiksi”, ja vuoden 1954 kisat avattiin Vancouverissa, Kanadassa.

26. heinäkuuta 1955 Kansainyhteisön seitsemäs Pääministerikokous kokoontuu Lontoossa.

27. kesäkuuta 1956 kahdeksas Kansainyhteisön pääministerien konferenssi kokoontuu Lontoossa.

6. maaliskuuta 1957 Ghana (Kultarannikko) liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden, ja siitä tuli ensimmäinen enemmistöhallinnollinen Afrikkalainen jäsen.

26. kesäkuuta 1957 Kansainyhteisön yhdeksäs Pääministerikokous kokoontuu Lontoossa.

31. elokuuta 1957 Malaijan liitto liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

3. tammikuuta 1958 Länsi-Intian liitto muodostuu brittiläisestä Länsi-Intiasta itsehallinnollisena siirtomaana.

30. heinäkuuta 1958 Brittiläisen imperiumin ja Kansainyhteisön kisat avattiin Cardiffissa 1958.

3. helmikuuta 1960 Harold Macmillan pitää tuuli muutosta-puheensa Etelä-Afrikan parlamentille.

3. toukokuuta 1960 kymmenes Kansainyhteisön pääministerien konferenssi kokoontuu Lontooseen.

1. lokakuuta 1960 Nigeria liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

8. Maaliskuuta 1961 Kansainyhteisön yhdestoista Pääministerikokous kokoontuu Lontoossa. (Agendaa hallitsee kritiikki Etelä-Afrikkaa kohtaan.)

13. maaliskuuta 1961 Kypros liittyi Kansainyhteisöön itsenäistyttyään Yhdistyneestä kuningaskunnasta edellisenä vuonna. Se on ensimmäinen pieni maa, joka on mukana.

27. huhtikuuta 1961 Sierra Leone liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

31. toukokuuta 1961 Etelä-Afrikasta tuli tasavalta, joka vetäytyi Kansainyhteisöstä.

9. joulukuuta 1961 Tanganjika, joka on nykyään osa Tansaniaa, liittyy Kansainyhteisöön Yhdistyneen kuningaskunnan myönnettyä sille itsenäisyyden.

31. toukokuuta 1961 Länsi-Intian liittovaltio romahti. Sen osavaltiot palaavat Yhdistyneen kuningaskunnan siirtomaiksi, ja valmistelut alkavat myöntää niille erillisen itsenäisyyden Kansainyhteisön sisällä.

6. elokuuta 1962 Jamaika liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

31. elokuuta 1962 Trinidad ja Tobago liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

10. syyskuuta 1962 kahdestoista Kansainyhteisön pääministerien konferenssi kokoontuu Lontoossa.

9. lokakuuta 1962 Uganda liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

22. marraskuuta 1962 Brittiläisen imperiumin ja Kansainyhteisön kisat 1962 avattiin Perthissä, Australiassa.

10. joulukuuta 1962 Sansibar, joka on nykyään osa Tansaniaa, liittyy Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt sille itsenäisyyden. Se on (lyhyesti) Kansainyhteisön ensimmäinen perinnöllinen monarkki, lukuun ottamatta Kansainyhteisön valtakuntia.

12. joulukuuta 1963 Kenia liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

31. joulukuuta 1963 Keski-Afrikan liittovaltio hajosi muodollisesti.

26. huhtikuuta 1964 kaksi Kansainyhteisön jäsentä, Tanganjika ja Sansibar, yhdistyvät muodostaen Tansanian yhdistyneen tasavallan, joka liittyy Kansainyhteisöön.

6.heinäkuuta 1964 Malawi, aiemmin Njassamaa ja osa Keski-Afrikan federaatiota liittyy Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myöntää sille itsenäisyyden.

8. heinäkuuta 1964 Kansainyhteisön kolmastoista Pääministerikonferenssi kokoontuu Lontoossa.

21. syyskuuta 1964 Malta liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

24. lokakuuta 1964 Sambia, aiemmin Pohjois-Rhodesia, liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

18. helmikuuta 1965 Gambia liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

17. kesäkuuta 1965 Kansainyhteisön neljästoista Pääministerikonferenssi kokoontuu Lontoossa. Konferenssi hyväksyy Kansainyhteisön sihteeristön perustamisen.

1. heinäkuuta 1965 perustettiin Kansainyhteisön sihteeristö. Ensimmäiseksi pääsihteeriksi nimitetään Arnold Smith.

15. elokuuta 1965 Intia ja Pakistan aloittavat toisen Indo-Pakistanin sodan Kashmirin ja Jammun hallinnasta.

6. elokuuta 1965 Singapore liittyy Kansainyhteisöön.

23. syyskuuta 1965 Intia ja Pakistan solmivat tulitauon.

11.marraskuuta 1965 Rhodesia antoi yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen, jonka Lontoo hylkäsi. Tämä aiheuttaa 15 vuoden kriisin Kansainyhteisössä.

12. marraskuuta 1965 Yhdistynyt kuningaskunta asettaa Rhodesialle täydet talouspakotteet.

10. tammikuuta 1966 viidestoista Kansainyhteisön pääministerien konferenssi kokoontuu Lagosiin, Nigeriaan keskustelemaan Rhodesian kriisistä. Se on ensimmäinen konferenssi, joka pidetään Lontoon ulkopuolella.

10.Maaliskuuta 1966 hyväksyttiin Commonwealth Secretariat Act 1966, joka tuli voimaan takautuvasti (1. heinäkuuta 1965) ja jolla sihteeristölle myönnettiin laillinen koskemattomuus Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

26. toukokuuta 1966 Guyana, aiemmin Brittiläinen Guayana, liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

4. elokuuta 1966 Brittiläisen imperiumin ja Kansainyhteisön kisat avattiin Kingstonissa, Jamaikalla. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kisat järjestetään niin sanotun ”valkoisen Kansainyhteisön” ulkopuolella ja viimeinen kerta, kun kisoissa on mukana Brittiläinen imperiumi.

6. syyskuuta 1966 Kansainyhteisön kuudestoista Pääministerikokous kokoontuu Lontoossa. Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittaa Nibmar politiikka Rhodesia (ei itsenäisyyttä ennen enemmistön Afrikkalainen sääntö).

30. syyskuuta 1966 Botswana liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

4. lokakuuta 1966 Lesotho, entinen Basutoland, liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

30. marraskuuta 1966 Barbados liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

31. tammikuuta 1968 Nauru liittyi Kansainyhteisöön ”Erityisjäsenenä”, kun sille myönnettiin itsenäisyys Australian, Uuden-Seelannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteisestä edunvalvontajärjestöstä. Se on ensimmäinen mikrovaltio, joka liittyy.

12. Maaliskuuta 1968 Mauritius liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

6. syyskuuta 1968 Swazimaa liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

7.tammikuuta 1969 kokoontuu seitsemästoista ja viimeinen Kansainyhteisön pääministerien konferenssi Lontoossa.

2. maaliskuuta 1970 Rhodesia julistautuu tasavallaksi ja uusi perustuslaki astuu voimaan.

4. kesäkuuta 1970 Tonga liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

1. heinäkuuta 1970 Arnold Smith aloittaa toisen kautensa Kansainyhteisön pääsihteerinä.

16. heinäkuuta 1970 Edinburghissa järjestettiin Brittiläisen Kansainyhteisön kisojen avajaiset vuonna 1970.

28. elokuuta 1970 Samoa liittyi Kansainyhteisöön itsenäistyttyään Uudesta-Seelannista vuonna 1962.

10. lokakuuta 1970 Fidži liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

14.Tammikuuta 1971 ensimmäinen Kansainyhteisön hallitusten päämiesten kokous (CHOGM) kokoontuu Singaporessa.

22. tammikuuta 1971 kokoontuneet Kansainyhteisön hallitusten päämiehet antoivat Singaporen julistuksen, jossa määriteltiin Kansainyhteisön keskeiset poliittiset arvot. Se sisältää sitoumuksia yksilönvapauteen, vapauteen rasismista, rauhaan, taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön. (Yhdessä vuoden 1991 Hararen julistuksen kanssa tämä on toinen Kansainyhteisön perustuslain kahdesta tärkeimmästä asiakirjasta.)

26. maaliskuuta 1971 Itä-Pakistan julistautui itsenäiseksi Bangladeshiksi.

3. joulukuuta 1971 Intia sekaantui Bangladeshiin ja aloitti Indo-Pakistanin sodan vuonna 1971.

16. joulukuuta 1971 Pakistan antautui Intialle ja lopetti sodan.

18. huhtikuuta 1972 Bangladesh liittyi Kansainyhteisöön itsenäistyttyään Pakistanista joulukuussa. 1971.

10. heinäkuuta 1973 Bahama liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

2. elokuuta 1973 toinen Kansainyhteisön hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Ottawassa.

24. tammikuuta 1974 Brittiläisen Kansainyhteisön kisat 1974 alkavat Christchurchissa. (Viimeksi kisojen nimi sisältää viittauksen Britanniaan.)

7. helmikuuta 1974 Grenada liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

29. huhtikuuta 1975 Kansainyhteisön kolmas hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Kingstonissa.

1. heinäkuuta 1975 Guyanan Shridath Ramphal seurasi Arnold Smithiä Kansainyhteisön pääsihteerinä.

16. syyskuuta 1975 Papua – Uusi-Guinea liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

29. kesäkuuta 1976 Seychellit liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

8. kesäkuuta 1977 neljäs Kansainyhteisön hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Lontoossa. Gleneaglesin julistus, joka estää urheiluyhteyksiä apartheid Etelä-Afrikkaan.

7. heinäkuuta 1978 Salomonsaaret liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

3. elokuuta 1978 vuoden 1978 Kansainyhteisön kisat avattiin Edmontonissa.

1. lokakuuta 1978 Tuvalu liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

3. marraskuuta 1978 Dominica liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

12. heinäkuuta 1979 Kiribati liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

1. elokuuta 1979 viides Kansainyhteisön hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Lusakassa.

7.elokuuta 1979 kokoontuneet Kansainyhteisön hallitusten päämiehet antoivat Lusakan julistuksen, jossa vahvistettiin Kansainyhteisön vastustavan rotusyrjintää ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja vaadittiin kaikkien Kansainyhteisön kansalaisten laillista tasa-arvoa.

Syyskuu 1979 Zimbabwen itsenäisyyteen johtava Lancaster House-konferenssi kokoontuu Lontoossa.

27. lokakuuta 1979 Saint Vincent ja Grenadiinit liittyvät Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myöntää niille itsenäisyyden.

12. joulukuuta 1979 Zimbabwe Rhodesia hajotti itsensä ja palautti vallan Yhdistyneelle kuningaskunnalle monipuoluevaalien jälkeen.

17.huhtikuuta 1980 Zimbabwen muodollinen itsenäistyminen.

1. heinäkuuta 1980 Shridath Ramphal aloittaa toisen kautensa Kansainyhteisön pääsihteerinä.

1. lokakuuta 1980 Zimbabwe liittyy Kansainyhteisöön.

30. heinäkuuta 1981 Vanuatu liittyi Kansainyhteisöön saatuaan itsenäisyyden ranskalais-brittiläisestä osakehuoneistosta.

21. syyskuuta 1981 Belize liittyi Kansainyhteisöön itsenäistyttyään Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

30. syyskuuta 1981 Kansainyhteisön kuudes hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Melbournessa.

1. marraskuuta 1981 Antigua ja Barbuda liittyvät Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt sille itsenäisyyden.

30. syyskuuta 1982 Brisbanessa järjestettiin vuoden 1982 Kansainyhteisön kisat.

9. heinäkuuta 1983 Malediivit liittyi Kansainyhteisöön Erityisjäsenenä, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden vuonna 1965.

19. syyskuuta 1983 St Kitts ja Nevis liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

25.lokakuuta 1983 Yhdysvaltain hyökkäys Grenadaan pääministeri Maurice Bishopin murhan jälkeen

23. marraskuuta 1983 Kansainyhteisön seitsemäs hallitusten päämiesten kokous kokoontuu New Delhissä.

1. tammikuuta 1984 Brunei liittyi Kansainyhteisöön, kun Yhdistynyt kuningaskunta myönsi sille itsenäisyyden.

31. lokakuuta 1984 Intian pääministeri Indira Gandhi murhattiin.

1. heinäkuuta 1985 Shridath Ramphal aloitti kolmannen kautensa Kansainyhteisön pääsihteerinä.

20. heinäkuuta 1985 Malediiveista tuli Kansainyhteisön täysjäsen.

16. lokakuuta 1985 kahdeksas Kansainyhteisön hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Nassaussa. Eminent Persons Group on perustettu tutkimaan mahdollisia etenemistapoja Etelä-Afrikassa (helmi-Toukokuu 1986, jäsenyys: Malcolm Fraser (Australia), Olusegun Obasanjo (Nigeria), Dame Nita Barrow (Barbados), arkkipiispa Edward Scott (Kanada), Anthony Barber (Iso-Britannia), John Malecela (Tansania), Swaran Singh (Intia))

24.heinäkuuta 1986 Kansainyhteisön kisojen avajaiset Edinburghissa. Kisoja boikotoi 32 maata, mukaan lukien lähes kaikki Afrikan, Karibian ja Aasian maat vastalauseena Britannian hallituksen asenteelle urheiluun apartheid Etelä-Afrikassa.

3. elokuuta 1986 Kansainyhteisön yhdeksäs hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Lontoossa. Commonwealth Eminent Persons Group raportti virallisesti esitetty.

13. lokakuuta 1987 kymmenes Kansainyhteisön hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Vancouverissa. (Ensimmäinen isäntämaan pääkaupungin ulkopuolella.)

15. lokakuuta 1987 Fidži erotettiin Kansainyhteisöstä kahden vallankaappauksen jälkeen.

29. syyskuuta 1989 Kamerun hakee tarkkailijan asemaa Kansainyhteisössä, mikä tasoittaa tietä sen jäsenyydelle vuonna 1995.

1. lokakuuta 1989 Pakistan liittyi jälleen Kansainyhteisöön.

18. lokakuuta 1989 yhdestoista Kansainyhteisön hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Kuala Lumpurissa.

21. lokakuuta 1989 kokoontuneet Kansainyhteisön hallitusten päämiehet antavat Langkawin julistuksen, jossa Kansainyhteisön jäsenet sitoutuvat ympäristön kestävyyteen.

24. tammikuuta 1990 Vuoden 1990 Kansainyhteisön kisat avattiin Aucklandissa.

21. maaliskuuta 1990 Namibia liittyi Kansainyhteisöön, kun Etelä-Afrikka myönsi sille itsenäisyyden.

1. heinäkuuta 1990 Nigerian päällikkö Emeka Anyaoku seuraa Shridath Ramphalia Kansainyhteisön pääsihteerinä.

13. lokakuuta 1991 kahdestoista Kansainyhteisön hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Hararessa. Lopuksi kokoontuneet Kansainyhteisön hallitusten päämiehet antavat Hararen julistuksen, johon lisätään Kansainyhteisön perusperiaatteiden ja arvojen perusperiaatteet ja arvot, määritellään jäsenyyskriteerit ja määritellään uudelleen ja vahvistetaan sen tarkoitusta. (Yhdessä vuoden 1971 Singaporen julistuksen kanssa sitä pidetään yhtenä Kansainyhteisön perustuslain tärkeimmistä asiakirjoista.)

21.lokakuuta 1993 Kansainyhteisön kolmastoista hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Limassoliin.

huhtikuuta 1994 mustan enemmistön valta Etelä-Afrikassa. Etelä-Afrikka liittyy jälleen Kansainyhteisöön.

18. elokuuta 1994 vuoden 1994 Kansainyhteisön kisat avattiin Victoriassa, Kanadassa. Tapahtuma merkitsi Etelä-Afrikan paluuta kisoihin 36 vuoden poissaolon jälkeen.

1. heinäkuuta 1995 päällikkö Emeka Anyaoku aloittaa toisen kautensa Kansainyhteisön pääsihteerinä.

10. marraskuuta 1995 Kansainyhteisön neljästoista hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Aucklandissa.

12.marraskuuta 1995 kokoontuneet Kansainyhteisön hallitusten päämiehet sopivat Millbrook Commonwealth Action Programme on the Harare Declaration-ohjelmasta, jonka tarkoituksena on toteuttaa Hararen julistuksessa vahvistettu Kansainyhteisön periaatteiden ja jäsenyyskriteerien vahvistaminen. Commonwealth Minister Action Group (CMAG) perustettiin käsittelemään Kansainyhteisön yhteisten periaatteiden jatkuvia ja vakavia rikkojia. Nigeria erotettiin Kansainyhteisöstä sen jälkeen, kun kirjailija ja aktivisti Ken Saro-Wiwa ja joukko muita aktivisteja tuomittiin kuolemaan.

13. marraskuuta 1995 Kamerun liittyi Kansainyhteisöön (Ranska myönsi sille itsenäisyyden vuonna 1960 ja liittyi entiseen brittiläiseen Etelä-Kamerunin siirtomaahan vuonna 1961. Mosambik liittyy Kansainyhteisöön, joka on ensimmäinen maa ilman perustuslaillisia siteitä olemassa olevaan jäseneen.

1. lokakuuta 1997 Fidži liittyy jälleen Kansainyhteisöön, kun uusi perustuslaki on hyväksytty vastaamaan paremmin Kansainyhteisön periaatteita.

24. lokakuuta 1997 Edinburghissa kokoontuu viidestoista Kansainyhteisön hallitusten päämiesten kokous.

27. lokakuuta 1997 kokoontuneet hallitusten päämiehet antavat Edinburghin julistuksen, jossa kodifioidaan Kansainyhteisön jäsenyyskriteerit.

11. syyskuuta 1998 Kansainyhteisön kisojen avajaiset järjestettiin Kuala Lumpurissa. Kisat olivat ensimmäiset, jotka järjestettiin Aasiassa.

29. toukokuuta 1999 Kansainyhteisön ministeriryhmä poistaa Nigerian erottamisen Kansainyhteisöstä.

18. lokakuuta 1999 Kansainyhteisön ministeriryhmä erottaa Pakistanin Kansainyhteisöstä välittömästi.

12. marraskuuta 1999 kuudestoista Kansainyhteisön hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Durbanissa. Thabo Mbekistä tulee Kansainyhteisön ensimmäinen puheenjohtaja.

1.huhtikuuta 2000 Uuden-Seelannin Don McKinnon seurasi päällikkö Emeka Anyaokua Kansainyhteisön pääsihteerinä.

6. kesäkuuta 2000 Kansainyhteisön ministeritason toimintaryhmä erottaa Fidžin osittain Kansainyhteisöstä välittömästi.

28. syyskuuta 2000 Kansainyhteisön hallitusten päämiesten kokous (kokoontuu Brisbanessa 6. lokakuuta) peruuntuu Yhdysvalloissa syyskuun 11.päivän iskujen jälkeen.

20.joulukuuta 2000 Kansainyhteisön ministeriryhmä poistaa Fidžin erottamisen Kansainyhteisöstä, mutta pitää sen asialistalla, kunnes korkein oikeus päättää hallituksen perustuslaillisuudesta.

lokakuuta 2001 Kansainyhteisön ministerien vierailu Zimbabwessa. Ilmoitus siitä, että Zimbabwe ei ole tehnyt juuri mitään noudattaakseen sitoumuksia lopettaa maa-alueiden takavarikointia koskeva kriisi.

30.tammikuuta 2002 ministeriryhmä hyväksyy Musharaffin etenemissuunnitelman lokakuun parlamenttivaaleja varten

2. maaliskuuta 2002 Kansainyhteisön seitsemästoista hallituksen päämies kokoontuu Coolumiin, Australiaan. John Howardista tulee Kansainyhteisön puheenjohtaja.

19.maaliskuuta 2002 Kansainyhteisön vaalitarkkailijoiden raportoitua, että Zimbabwen presidentinvaalit olivat täynnä petoksia ja pelottelua, John Howardin johtama troikka ilmoitti Zimbabwen erottavan Kansanyhteisön välittömästi.

25. heinäkuuta 2002 Manchesterissa järjestettiin Kansainyhteisön kisojen avajaiset 2002.

5. joulukuuta 2003 kahdeksastoista Kansainyhteisön hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Abujassa, Nigeriassa. Olusegun Osabanjosta tulee Kansainyhteisön puheenjohtaja. Zimbabwen kilpailukieltoa jatkettiin toistaiseksi. Don McKinnon valitaan uudelleen Kansainyhteisön pääsihteeriksi kilpaillussa vaalissa äänin 40-11 Sri Lankan Lakshman Kadirgamaria vastaan.

7. joulukuuta 2003 Robert Mugabe ilmoittaa henkilökohtaisesti Zimbabwen vetäytyvän välittömästi Kansainyhteisöstä, koska hän ei saanut keskeyttämistään kumottua.

8.joulukuuta 2003 kokoontuneet Kansainyhteisön hallitusten päämiehet antavat Aso Rockin julistuksen, jossa vahvistetaan Kansainyhteisön sitoutuminen Hararen julistukseen.

22. toukokuuta 2004 Commonwealth Minister Action Group kumoaa Pakistanin erottamisen Kansainyhteisöstä välittömästi.

25. marraskuuta 2005 yhdeksästoista Kansainyhteisön hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Vallettassa Maltalla. Lawrence Gonzista tulee Kansainyhteisön puheenjohtaja.

15.maaliskuuta 2006 Kansainyhteisön kisojen avajaiset 2006 Melbournessa.

8. joulukuuta 2006 Kansainyhteisön ministeriryhmä erottaa Fidžin Kansainyhteisöstä välittömästi.

24. lokakuuta 2007 Kansainyhteisön Jäsenyyskomitea antaa suosituksia Kansainyhteisön jäsenyyskriteerien muutoksista.

22.marraskuuta 2007 Kansainyhteisön ministeriryhmä erottaa Pakistanin Kansainyhteisöstä välittömästi presidentti Musharrafin julistettua hätätilan ja erotettua huipputuomarit.

23. marraskuuta 2007 kahdeskymmenes Kansainyhteisön hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Kampalassa. Yoweri Musevenista tulee Kansainyhteisön puheenjohtaja.

1. huhtikuuta 2008 Kamalesh Sharma seuraa Don McKinnonia Kansainyhteisön pääsihteerinä.

22. toukokuuta 2008 Commonwealth Minister Action Group kumoaa Pakistanin erottamisen Kansainyhteisöstä välittömästi.

1. syyskuuta 2009 Fidžin viraltapano keskeytettiin kokonaan sen jälkeen, kun vaalihallinnon palauttamiseen vuoteen 2010 mennessä ei oltu sitouduttu.

27. marraskuuta 2009 kahdeskymmenesensimmäinen Kansainyhteisön hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Port of Spainissa. Patrick Manningista tulee Kansainyhteisön puheenjohtaja. Ruanda liittyy Kansainyhteisöön haettuaan jäsenyyttä vuonna 2008. (tunnustuksena ”valtavasta edistyksestä” vuoden 1994 kansanmurhan jälkeen.)

3. lokakuuta 2010 Delhissä pelattavat Kansainyhteisön kisat 2010.

28. lokakuuta 2011 kahdeskymmenes Kansainyhteisön hallitusten päämiesten kokous kokoontuu Perthissä. Julia Gillardista tulee Kansainyhteisön puheenjohtaja.

Leave a Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.