kun ensimmäisellä vuosisadalla jotakuta kutsuttiin jonkun toisen lapseksi, heillä oli samat arvot ja prioriteetit. Kun Jeesus sanoo, että rauhantekijöitä tullaan kutsumaan Jumalan lapsiksi, hän tarkoittaa sitä, että heidän käyttäytymisensä johdattaa ihmiset siihen, että he ovat Jumalan perheen jäseniä.
mitä on rauhan palauttaminen?
kun on kyse rauhanpalauttamisesta, on tärkeää saada aihe kohdalleen. Jeesus itse sanoi:
Älä oleta, että olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle. En tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. Sillä olen tullut kääntymään
”mies isäänsä vastaan,
tytär äitiään vastaan,
miniä anoppiaan vastaan-
miehen vihamiehiä ovat hänen oman huonekuntansa jäsenet” (Matt.10:34-36).
miten sovitamme yhteen rauhantekijöiksi kutsumisen sen todellisuuden kanssa, että Jeesuksen sanoma aiheuttaa jakautumista?
ensiksikin meidän on tunnustettava, että Jeesuksen tuoma kahtiajako on valittu vastaus hänelle. Herra ei luo konfliktia, mutta ihmiskunnan syntinen asento vastaa Jeesukseen usein tavoilla, jotka lisäävät jännitteitä ja aiheuttavat lisää jakautumista.
tämä on tärkeää ymmärtää, koska rauhanturvaamisessa ei ole kyse siitä, että tehdään mitään konfliktien lopettamiseksi. Jos teemme niin, teemme väistämättä epäterveitä kompromisseja. Siksi Jeesus varoittaa meitä, ”Voi teitä, kun kaikki puhuvat teistä hyvää, sillä näin heidän esi-isänsä kohtelivat vääriä profeettoja” (Luuk.6:26). Rauha hinnalla millä hyvänsä ei ole tavoite, joten mikä on?
kun puhutaan rauhan tekemisestä, puhutaan sovinnosta. Puhumme siitä, että teemme kaikkemme rakentaaksemme siltoja ja luodaksemme mahdollisuuksia suhteiden korjaamiseen ja vahvistamiseen.
tässä viisi vinkkiä, jotka mahdollistavat rauhanteon.
ota sovinnonvastuu
rauhantekijänä oleminen ei tarkoita vain sitä, että teet työtä, jota ihmissuhteiden ylläpitäminen vaatii. Se tarkoittaa myös, että olet valmis tekemään voitavasi parantaa muiden ihmisten suhteita, liian.
Oletetaan, että sinulla on kaksi ystävää, joilla on vaikeaa. Usein on kiusaus välttää asia pysyäkseen kärhämän yläpuolella tai valita puolensa. Viisas rauhantekijä etsii kuitenkin tilaisuuksia toimia terveen vuorovaikutuksen välittäjänä ja luoda mahdollisuuksia rauhaan.
Vältä laajoja yleistyksiä toisista
yksi Jeesuksen käsittelemistä ongelmista oli hänen aikansa uskonnollisten auktoriteettien taipumus kohdella ihmisiä stereotypioina. Kaikki samarialaiset olivat kamalia. Kaikki veronkantajat olivat anteeksiantamattomia syntisiä. Kaikki roomalaiset olivat sortavia.
Jumalan valtakunta vähentää väärät pienet kertomukset, joita kerromme muista ihmisryhmistä. Paavali kertoo meille sen, kun hän kertoo, miten risti käsitteli juutalaisten ja pakanoiden välistä kuilua:
sillä hän itse on meidän rauhamme, joka on tehnyt nämä kaksi ryhmää yhdeksi ja hävittänyt muurin, vihamielisyyden jakavan muurin, kumoamalla lihassaan lain käskyineen ja määräyksineen. Hänen tarkoituksensa oli luoda itsessään yksi uusi ihmiskunta näistä kahdesta, tehden siten rauhan, ja yhdessä ruumiissa sovittaa molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, jolla hän surmasi heidän vihamielisyytensä (Ef.2:14-16).
Jumalan lapsina meidän velvollisuutemme on tuhota vihamielisyyden esteet ja muurit, ei lisätä niitä. Ja yksi tapa, jolla teemme sen, on se, että emme usko toisten representaatioihin, jotka vahvistavat näitä jakaumia.
viljele lempeää henkeä
saattaa olla yllättävää havaita, mutta ”kiva” ei välttämättä ole rauhantekijän tavoite. Kuten näemme Jeesuksen kanssa, joskus rauhanrakentamiseen liittyy sanomalla vaikeita asioita, joita muut eivät halua kuulla. Jos valitsemme sen, mitä sanomme kiltiksi kutsumisen perusteella, Vältämme usein vaikeita mutta olennaisia keskusteluja. ”Nice” pyrkii kiertämään sillan rakentamisen kovan työn.
lempeys taas käsittelee tapaa kahlata vaikeisiin tilanteisiin. Se on piirre, joka edistää rauhaa ja rauhallisuutta suurten panosten keskustelun keskellä. Se on selväjärkinen tapa käsitellä muita, joka luo turvallisia tiloja käsitellä vaikeita aiheita.
olkaa kärsivällisiä toisia (ja itseänne) kohtaan
Paavali käskee Efesolaisia olemaan ”täysin nöyriä ja lempeitä; olkaa kärsivällisiä, kantaen toisianne rakkaudessa” (Ef.4:2). Kärsivällisyys on niin tärkeää, koska se antaa meille kestävyyttä työskennellä läpi tyypillinen prosessi rauhan.
aina ei ole pikaratkaisua suhteellisuuteen. Joskus joutuu käymään läpi vaikeita asioita ja tuntuu, että menee taaksepäin ennen kuin pääsee kunnolla eteenpäin. Kärsivällisyys virtaa uskostamme ja toivostamme, että teet todellista valtakunnan työtä sovinnossa, ja lopputulos on vaivan arvoinen.
älä purki muille
rauhantekijänä olemisessa on kyse luonteen johdonmukaisuudesta. Ihmisten pitää voida luottaa sinuun ja motiiveihisi. Kun purnaat vaikeista ihmisistä ja tilanteista, ihmiset epäilevät vilpittömyyttäsi eivätkä koe voivansa olla sinulle avoimia. Rauhantekijöinä on tärkeää välttää juoruja ja valittamista toisista.
toisiin suhtautuminen vaikuttaa myös asenteeseemme. Kun tyydytämme kielteiset tunteemme yksilöitä tai tilanteita kohtaan, se auttaa jähmettymään mielessämme. Rauhantekijät panostavat sovintoon, joten he eivät halua odottaa pahinta muilta. He eivät halua olla kyynisiä tai pessimistisiä positiivisen momentumin luomisessa.
Hanki lisää resursseja
Jeesus kertoo, että rauhantekijät tullaan tunnustamaan Jumalan lapsiksi. Jos etsit lisää tietoa, joka auttaa sinua kasvamaan tällä alueella, tutustu seuraaviin artikkeleihin.
- 30 Raamatun jakeita rauhasta
mitä Raamattu sanoo rauhasta? Tämän aiheen ymmärtäminen voi auttaa meitä tulemaan paremmiksi rauhantekijöiksi. - mitä Autuudet ovat?
”Blessed are the peacemakers” tulee suoraan Jeesukselta. Lue lisää tästä osasta Vuorisaarna ja selvittää, miksi niitä kutsutaan ” autuuksia. - 3 vinkkiä rikkinäisten ihmissuhteiden yhteensovittamiseen
rauhantyössä on kyse suhteiden parantamisesta. Jos tarvitset apua joidenkin ongelmallisten suhteiden korjaamiseen elämässäsi, tutustu näihin vinkkeihin.