kun kuulet termin ”villieläimet”, saatat kuvata eläimiä, mutta monet suojelualueita tai vastaavia alueita koskevat ohjeet sisältävät sekä kasviston että eläimistön. Nämä eliöt eivät ole ihmisten tuomia, vaan niitä tavataan luonnonvaraisina. Erilaisia villieläimiä elää jokaisessa ekosysteemissä, mukaan lukien metsät, valtameret, aavikot ja paljon muuta. Miksi villieläimillä on väliä? Tässä kymmenen syytä:
#1. Villieläimet ylläpitävät tasapainoa ekosysteemeissä
jokainen elävä olento on yhteydessä toisiinsa. Jos yksikin eliö joutuu uhanalaiseksi tai kuolee sukupuuttoon, sillä on dominovaikutus koko ekosysteemiin. Se häiritsee ravintoketjua ja lähettää shokkiaaltoja ympäristöön. On myös tärkeää tietää, että lajeihin kohdistuvat uhat harvoin tapahtuvat eristyksissä. Esimerkiksi mehiläisiä uhkaavat asiat uhkaavat myös muita pölyttäjiä. Jotta ekosysteemit menestyisivät, kaikkia villieläimiä on suojeltava.
#2. Monimuotoisuus tarkoittaa terveempiä ekosysteemejä
keskusteltaessa villieläimistä kuulee usein termin ” biodiversiteetti.”Tämä viittaa lajien määrään ekosysteemissä. Terveissä ekosysteemeissä on paljon monimuotoisuutta. Miksi tämä on tärkeää? Ajatellaanpa kasveja. Kasvien monipuolisuus merkitsee suurempaa tuottavuutta ja parempaa terveyttä. Jos kasvilajeja on vähemmän, niihin vaikuttava tauti leviää nopeammin ja tehokkaammin. Enemmän vaihtelua tarkoittaa parempaa vastusta.
#3. Villieläimet antavat ihmisille ravinteita
kaikki mitä syömme tulee alun perin joko eläimestä tai kasvista. Vaikka emme syö niin paljon ”villieläimiä” kuin ennen, koska elintarvikeketjusta on tullut niin teollinen, viljelykasvit ja eläimet olivat villieläimiä yhdessä vaiheessa. Monet ihmiset ovat edelleen riippuvaisia villieläimistä myös ravinnokseen. Ilman erilaisia ravinnonlähteitä ravitsemuksemme kärsii. Villieläinten ja luontotyyppien suojelu vahvistaa ruokaturvaa kaikkialla maailmassa. Voimme myös parantaa ravitsemusta palaamalla villiruokien lähteisiin ja monipuolistamalla ruokavaliotamme.
#4. Paljon lääkettä tulee villieläimistä
ihmiset ovat aina kääntyneet luonnon puoleen saadakseen lääkettä. Monet lääketieteelliset järjestelmät (kuten kiinalainen perinteinen lääketiede) luottavat edelleen yrtteihin, mausteisiin ja muihin, mutta edes lääkkeet eivät olisi siellä, missä ne ovat tänään ilman villieläimiä. Morfiinin, penisilliinin ja aspiriinin kaltaiset lääkkeet olivat peräisin luonnonvaraisista kasveista. Etsiessään parannuskeinoja esimerkiksi syöpään ja Alzheimerin tautiin tutkijat turvautuvat yhä luontoon. Mitä enemmän villieläinvaihtoehtoja heillä on tutkittavana, sen parempi.
#5. Villieläinten ja niiden elinympäristöjen suojelu merkitsee vähemmän ihmisiin vaikuttavia tauteja
villieläinten ja niiden asuinpaikan säilyttäminen on tärkeää ihmisten terveyden kannalta. Tutkimukset osoittavat, että monipuolisilla, suojelluilla luonnonalueilla esiintyy vähemmän malariaa ja borrelioosia. Tartuntataudeista (COVID-19 mukaan lukien) 60 prosenttia tulee eläimistä. Eläinten läheisyys lisää riskiä sairastua vaihtuviin ja ”hyppiviin” lajeihin. Suojelemalla elinympäristöjä ihmisten ja villieläinten ei tarvitse elää niin lähellä toisiaan.
#6. Ihmiset ovat elantonsa puolesta riippuvaisia villieläimistä
monille ihmisille villieläimet ovat heidän pääasiallinen tulonlähteensä. Maailman talousfoorumin mukaan 44 biljoonaa dollaria (yli puolet maailman bruttokansantuotteesta) on sidottu luontoon. Globaalissa etelässä 1,6 miljardia ihmistä on riippuvaisia metsistä. Maailmanlaajuisesti ¾ työpaikat ovat riippuvaisia vedestä. Kun luonnonvaraiset eläimet ja niiden elinalueet kutistuvat, menetetään työpaikkoja.
#7. Villieläimillä on kulttuurinen merkitys
villieläinten vaikutusta kulttuuriin ei voida sivuuttaa. Eläinten ja kasvien läsnäolo on aina vaikuttanut esimerkiksi uskonnollisiin uskomuksiin ja ruokaan. Monissa alkuperäisryhmissä salvia on tärkeä yrtti uskonnollisiin menoihin. Hindulaisuuden seuraajille norsut ja lehmät ovat pyhiä symboleja. Paikallisista raaka-aineista tehdyt kotiruoat vaalivat muistia ja perinteitä, samalla kun ne tuovat yhteisöjä yhteen. Jotta kulttuuri ja perinteet säilyisivät hengissä, on tärkeää suojella villieläimiä.
#8. Villieläinten merkitys taloudelle
villieläinten suojelualueet ja säilyneet luontotyypit houkuttelevat matkailijoita kaikkialta maailmasta. Monet paikat ovat riippuvaisia villieläimistä matkailussa, joka muodostaa yli 10 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi Brasilia, Australia ja Kenia ovat erityisen riippuvaisia turismista. Ilman villieläimiä monien maiden talous kärsisi merkittävästi.
#9. Villieläinten suojelu luo lisää työpaikkoja
taloudesta puhuttaessa myös villieläinten suojelu luo lisää työpaikkoja. Esimerkiksi Hondurasin suuri suojelu-ja kestävän hoidon hanke loi yli 8 000 työpaikkaa ja nosti yhteisön tulotasoa yli 300%. Yhdysvaltain talouden työllisyyteen erikoistuneen tutkimusprofessorin Heidi Peltierin tutkimuksen mukaan luonnonsuojelu ja puistojen kehittäminen luovat huomattavasti enemmän työpaikkoja kuin öljy ja kaasu. ”Vihreiden” työpaikkojen luominen johtaa kestävämpään ja tuottavampaan talouteen.
#10. Villieläinten ja luonnon ympärillä oleminen tekee hyvää mielenterveydelle
on maailmanlaajuinen mielenterveyskriisi. Todisteet osoittavat, että luonto voi auttaa. Ihmiset, jotka elävät lähellä luonnonympäristöjä ja villieläimiä, ovat aktiivisempia, emotionaalisesti vahvoja ja fyysisesti terveempiä. Eräässä projektissa Britanniassa vapaaehtoiset, joilla oli heikko mielenterveys, osallistuivat luontokävelyille ja luonnonsuojelutyöhön. 12 viikon jälkeen he kertoivat voivansa paremmin. Suojellaksemme mielenterveyttämme meidän on suojeltava villieläimiä ja niiden elinympäristöjä.